Omat käytännöt kastelun, lannoittamisen ja maa-aineksen suhteen

Yleisimmät bonsaiharrastukseen liittyvät kysymykset koskevat lannoittamista, maa-ainesta ja kastelua. Mitä enemmän asiaa olen tutkinut, sen selvemmäksi on käynyt vastausten jakavan (välillä voimakkaastikin) mielipiteitä harrastajien keskuudessa, oli keskuudessa sitten hiljattain harrastuksen aloittanut tai leipänsä bonsainkasvatuksella ansaitseva alan ammattilainen. Bonsaita voi siis kasvattaa ja hyvännäköisiä lopputuloksia voi saavuttaa usealla eri tavalla. Seuraavaksi esittelen omaa käytäntöäni ja periaatteita sen takana.

Tavoitteenani on hoitaa homma mahdollisimman helpolla tavalla puiden hyvinvointi huomioiden sekä mielellään kustannustehokkaasti. Yksi lähestymistapa tässä on Walter Pallin kirjoittama ja ehdottomasti lukemisen arvoinen juttu lannoittamisesta, maa-aineksesta ja kastelusta. En ala sitä tässä referoimaan sen tarkemmin. Olennaista on nostaa esille se seikka, että nämä kolme asiaa kulkevat käsi kädessä. Kokonaisuus on se, joka ratkaisee. Jos muuttaa jotain osaa kokonaisuudessa, saattaa olla että on tarpeen muuttaa myös jotain muuta palaa jne.

Omista puistani sen verran, että olen keskittynyt kasvattamaan pelkästään ulkopuita. Muutama vuosi harrastusta takana, joten puhutaan myös varsin varhaisessa kehitysvaiheessa olevista yksilöistä. Puiden koko vaihtelee pienistä ja nuorista taimista vanhempiin ja kookkaampiin luonnosta kerättyihin yamadoreihin. Kokoluokka on pääasiassa shohinia isompaa. Minulla on se sekä havu- että lehtipuita. Osa puista on vielä puulaatikoissa keräämisen jäljiltä. Muutama puu on jo päässyt bonsairuukkuun. Ruukussa / laatikossa puita on nyt parisenkymmentä, joista suurin osa on peräisin viime vuodelta joko nostettuina tai kaupasta taimena hankittuna.

Yamadoreille ja puutarhaliikkeistä ostetuille havupuille käytän ensimmäisessä ruukutuksessa maa-aineksena hohkakiveä (pumice), jonka raekoko on 4,5mm-5mm. Ruukutuksessa pyrin häiritsemään juuripaakkua mahdollisimman vähän. Erityisesti havupuiden kohdalla on hyvä jättää aina ruukutusten yhteydessä osa juurakosta koskemattomaksi. Tämä tarkoittaa, että ruukkuun jää paljon alkuperäistä multaa. Bonsaikasvatuksessa orgaanista ainesta ruukussa pidetään pääasiassa huonona asiana. Lyhyellä aikavälillä (1-5-vuotta puusta riippuen) tästä ei kuitenkaan tarvitse välittää, sillä alkuperäisen maa-aineksen pystyy hyvin vaihtamaan myöhempien ruukutusten yhteydessä. Myöhemmissä ruukutuksissa käytän maa-aineksena ns. boonmixiä, eli eli 1/3 akadama, 1/3 hohkakivi  ja 1/3 laavakivi -seosta 4,5-5mm raekoolla. Ibukilta saa valmiiksi sihdattua ja käyttövalmista tavaraa suht edulliseen hintaan.

Lehtipuiden kohdalla - oli kyseessä sitten yamadori tai kaupan taimi -  käytän ruukutuksessa bareroot menetelmää, eli poistan kaiken alkuperäiseen maa-aineksen ja korvaan sen sitten raekoon 4,5-5mm boonmixillä.

Mitä tulee kasteluun ja lannoittamiseen, hoidan kaikkia puitani samalla tavalla. Kastelen ruukut läpikotaisin kerran päivässä siten, että vesi valuu aina kunnolla ruukun pohjasta pois. Käytän kasteluun puutarhaletkua varrellisella suuttimella, jolla homma onnistuu nopeasti ja helposti. Samalla neulaset ja lehdet kastuvat myös. Kuumina ja aurinkoisina päivinä kastelen ruukut kahdesti, sateisina päivinä en lainkaan. Päivittaisen kastelun aloitan vähän keleistä riippuen siinä huhtikuun lopun tienoilla ja jatkan kastelua aina syyskuulle asti. 

Lannoittamisen aloitan samoihin aikoihin kastelun kanssa ja lopetan sen noin pari viikkoa ennen päivittäisen kastelun lopettamista. Lannoitteena käytän CreenCaren puutarhan kesää, joka on jauhemainen kemiallinen lannoite. Lannoitetta lisään puille kerran viikossa. Ennen lannoitteen laittamista kastelen puut tavalliseen tapaan. Tämän jälkeen sekoitan viiden litran kannuun 50 ml puutarhan kesää. Eli lannoitetta tulee 10ml/litra. Lannoite on hyvä sekoittaa huolellisesti. Tällä määrällä saan kasteltua kaikki ruukut läpikotaisin.

Toistaiseksi homma on pelannut hyvin niin parvekkeella kuin pihassa, eikä ongelmia ole ilmennyt.  Kaikille bonsaille on yhteistä se, että puiden juuret tarvitsevat kasvaakseen happea, vettä ja ravinteita. Lisäksi puut tarvitsevat valoa kasvaakseen. Kun nämä asiat ovat kunnossa, niin hyvä tulee.