Hiljaisuuden rikkominen

Kovin on hiljaiseksi jäänyt alkupuolen kirjoittelut. Ei siinä, etteikö olisi ollut tekemistä paljon, vaan pikemminkin päinvastoin. Hommaa on ollut senkin verran internetmaailman ulkopuolella sekä bonsaiden parissa että muuten, ettei ole oikein näppiksen ääreen ehtinyt vapaa-ajalla istahtaa. Tätä täytyy pitää pääasiassa verrattain positiivisena seikkana.

Tarkoitus on ollut laittaa aina silloin tällöin jotain pientä kivaa ja välillä vähän pohdiskelevampaakin tekstiä sekaan. Olen tosin huomannut nauttivani näyttöruudun ulkopuolella viettämästäni vapaa-ajasta sen verran paljon, että tarkoitus on aina jäänyt silloin tällöin mieleen juolahtavan ajatuksen tasolle. Ihmiselle tekee myös hyvää aika ajoittain vain istua alas ja olla vaan.

Tämä pistää pohtimaan suhdetta omaan bloggaamiseen yleisemminkin. Olen kokenut tärkeäksi sekä oman harrastukseni, että myös Suomen ”bonsaiskenen” kautta tuoda esille omia kokemuksia puiden parissa puuhastelusta. Sekä niitä onnistuneita esimerkkejä ja kokeiluita, että myös pieleen menneitä asioita. Ja ennen kaikkea pieleen menneitä asioita. Niistä kun parhaassa tapauksessa oppii eniten.  Toisaalta on sitten taas se aika, jonka kirjoittaminen ottaa. 

Tykkään myös lukea muiden aiheesta kirjoittavien juttuja, enkä varmaan itse olisi harrastusta tullut ikinä aloittaneeksi ilman Janinbonsait -blogia tai bonsaifoorumia. Blogin kirjoittaminen tekee myös hyvää sekä omien ajatusten jäsentämisen, että ylipäätään muun tekstin tuottamisen kannalta muissakin kuin bonsaiyhteyksissä. Olen toistaiseksi onnekkaasti onnistunut välttämään vapaa-aikaa syövän velvollisuudeksi tai työksi muodostuvan harrastamiseen liittyvän kirjoittamisen ”knock knock”, joka helposti ottaa enemmän kuin antaa ja lopulta alkaa syödä varsinaista keskeistä harrastamisen sisältöä.

Mutta koska kirjoittaminen on kivaa, tulee blogiin tulemaan uutta sisältöä myös jatkossa. Aihepiirejä ainakin kevään nostohommat, bonsaityöpaja, keramiikkatyöt sekä uusi piha!