Mustila Arboretumin taimipäivät

Viikonloppuna tuli vierailtua ensi kerran Mustilan suunnassa. Hieno paikka näin puuharrastajan kannalta kaiken kaikkiaan. Täytyy mennä uudestaan, vaikkapa perheen kanssa. Jani kirjoittikin reissusta jo kelpo raportin, joten en ala tässä samaa toistamaan.

Ajattelin kuitenkin laittaa muistiinpanoihin pienen merkinnän hankinnoista ylös. Siemeniä tuli kuorellinen matkaan. Osa menee muille harrastajille ja tarkoituksena onkin yhdessä kasvatella niistä bonsaiaihioita.

Pieniä taimia tuli neljä kappletta pari vaahteraa (Koreanvaahtera – Acer pseudosieboldianum, Shikokunperhosvaahtera – Acer tschonoskii var.australe) ja pari havupuuta (Kanadan hemlokki  - Tsuga canadensis ja koreanpihta (matala muoto) – Abies koreana). Nämä taimet ovat siinä mielessä mukavia, että niille voi tässä vaiheessa tehdä oikeastaan mtä vaan. Aikaa se tietty ottaa, että pääsee puhumaan varsinaisesti bonsaista.

Isoimpana Mustilan tuomisina Ikeakassissa tuli pallokuusi - Picea Abies ’Ohlendorf". Tälle ehdinkin jo tekemään ensimmäisen leikkauksen ja langoituksen. Siitä myöhemmin lisää.

Bonsai Mirai - maksullista verkko-opiskelua

Bonsain kasvatus on haastava ja taitoa vaativa laji. Puut joutuvat koville, kun niitä leikataan ja taivutellaan halutun muodon aikaan saamiseksi pienessä ruukussa. Bonsain elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta olisi kerrassaan mainiota, että käytössä olisivat oikeaoppiset työskentelytavat. Yllättävän vaikealta on tuntunut kuitenkin löytää täsmällisiä ohjeita siihen, mitä, milloin, miten ja mistä syystä mitäkin toimenpiteitä puille tehdään. Sekä internetistä että virallisemmistakin bonsaikirjoista löytyy joitain ohjeita. Valitettavan usein nämä ohjeet ovat hyvinkin puutteellisia ja lähes poikkeuksetta tarjoavat keskenään ristiriitaista tietoa. Kuinka siis toimia? Kuinka valita oikeat toimintatavat?

Itse kun olen etsinyt vastausta näihin kysymyksiin, olen painottanut kokemusperäisen tiedon, esimerkkien sekä tutkimustiedon perustan varaan muodostumaa kokonaiskuvaa. 

Bonsai Mirai on tähän mennessä ehdottomasti paras vastaan tullut vaihtoehto. Kyseessä on maksullinen verkko-opetus, jonka sisällöntuotosta vastaa Ryan Neil tiimeineen. Neil on viettänyt Japanissa kuusi vuotta Kimuran opissa. Tämän lisäksi hänellä on taustallaan puutarha-alan opintoja ja hän on uransa aikana ehtinyt käsittelemään satoja, ellei tuhansia puita. Mikä sitten tekee Miraista niin mainion tavan oppia bonsaiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita ja taitoja?

Merkittävin kohta lienee siinä, että puita käsitellään aina kokonaisuutena ja niillä on sekä historia että tulevaisuus. Puiden kehittymistä pääsee seuraamaan vidoilta eri vaiheissa niiden kehityskaarta. Videoilta myös näkee selvästi, mitä millekin puille tehdään missäkin kehitysvaiheessa. Samalla Neil kertoo miksi tekee mitä tekee, mitä on tehty aikaisemmin ja mihin tekemisen avulla pyritään. Samalla hän tekemisen ohessa vastaa asiasta esiin nousseihin yleisöltä tulleisiin kysymyksiin.

Nyt kun vertaan näitä opastusvideoiden katsomista pelkkään teksti- tai kuvaperusteisen ohjeistukseen, on selvää, ettei niiden perusteella saa yhtä hyvää kuvaa tekniikoista. Työpajojen ja esitysten huono puoli on myös siinä, että niissä esitettävät tekniikat ja toimet ovat mahdollisia vain tiettyinä aikoina vuodesta, puun tietyssä kehitysvaiheessa, tietyn puulajikkeen- ja yksilön kohdalla.

Mitä sitten olen oppinut tähän mennessä itse katsomistani videoista? Olen oppinut ajoituksella olevan hyvin suuri merkitys kaikissa toimenpiteissä. Nyppimisen tekniikoita eri lajeilla ja sitä myöten backpudien syntymisestä ja kehittymisestä. Leikkaamisen eri tekniikoita eri lajeilla. Keskeisiä muotoilun periaatteita (leikkaaminen kahteen), jota en ole jostain syystä muualta bongannut. Olen oppinut langoittamisen perusperiaatteita ja sen yhteyden puun kokonaishyvinvointiin. Olen oppinut, ettei multiflush ja singleflush mäntylajeilla ole mitään tekemistä keskenään hoidollisessa mielessä. Olen oppinut taivuttamisen tekniikoita. Puun on välillä annettava kasvaa ja olla puu. Kaiken kaikkiaan videoilla on ollut toimintaani erittäin merkittävä vaikutus ja tulen hyödyntämään niiltä saatua tietoa aina uusia toimenpiteitä tehdessäni.

Kuukauden verran olen noita videoita nyt katsellut testimielessä. En läheskään kaikkia, vaan vain osan niistä. KOhtuuhintaisella kuukausimaksulla saa käyttöönsä koko videoarkiston, jonne tulee säännöllisesti materiaalia lisää. Aika pieni hinta siihen nähden, kun miettii kuinka paljon aikaa ja rahaa voi helposti käyttää bonsaiharrastuksen parissa.

Videoita voi etsiä lajien, tekniikan tai ajankohdan perusteella. Mielestäni homma toimii jo nyt erittäin hyvin. Tulevaisuudessa videoita tulee olemaan luonnollisesti paljon lisää ja puheiden perusteella nettisivusto on parhaillaan kokonaisuudistuksen kohteena. Joten kyllä, tulen ehdottomasti jatkossakin tilaamaan palvelun aina silloin tällöin kuukaudeksi. 

Skouttailuhommia - Pinus Cembra

Piti käydä mänty nostamassa. Ei onnistunut. Nostin toisen männyn. Eikä siinä vielä kaikki, samalla reissulla tuli bongattua myös hieman erikoisempi mänty - Pinus Cembra.

Ohimennessä katsoin että kappas, siinä kaveri seisoo kallion päällä ja odottaa vaan että joku tulis ja veis sen kainalossa kotiin. Avitin vähän ylös lähtöä leikkaamalla muutaman isomman juuren toiselta puolelta pois. Toiselta puolelta kun vielä leikkaa juuret, niin helposti nousee. Nostohommat menevät ensi vuodelle tai sitä seuraavalle vuodelle.

Japanin lehtikuusi, ensimmäinen muotoilu

Se näissä ostopuissa on erityisen kiva piirre, että niihin pääsee heti käsiksi. Tässä yksilössä tykkään erityisesti siitä, ettei siinä ole mitään valmista muotoa, jota täytyisi lähteä noudattamaan. Sitä saa itse vaivata päätään muotoilun suhteen. Tämähän se juuri parasta bonsaitouhuissa onkin.

Lähdin liikkeelle alhaalta ylös päin. Ensin alin oksa kohdilleen ja niin edelleen. Taivuttelin oksat haluamaani asentoon. Jäljelle jäi myös paljon sellaista, jolla ei tule olemaan mitään käyttöä tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan poistin puusta vain muutaman oksan ja nekin sen vuoksi, että saan paremman näkymän puun yläosaan. Näin sain uuden huipun laitettua paremmin kohdilleen.

Runko ei ollut omaan makuuni riittävän mielenkiintoinen yläosasta, joten tein puulle uuden latvan. Puussa on myös iso mutka alhaalla. Jos sen päälle olisi jättänyt suoran rungon olisi se näyttänyt hieman hassulta.

Jätin vanhan latvan vielä toistaiseksi paikoilleen, samasta syystä kuin muutenkin poistin kasvustoa vain vähän. Tarkoituksenani on kasvattaa puuhuun vielä kokoa lisää, erityisesti runkoon. Rungon paksuuntuminen on seurausta sekä käytettävistsä olevasta lehtimassasta, että ruukun koosta. Jos olisin poistanut latvan tällä kertaa, olisi se hidastanut rungon kasvua merkittävästi tulevaisuudessa. Tosin se kannattaa pitää mielessä ettei puuta tule istuttaa myöskään liian isoon ruukkuun, vaan pikkuhiljaa siirtyä ruukkukoossa isompaan.

Todennäköisesti tulen jatkamaan latvaan vielä sivulle ja taakse tulevina vuosina. Pitää seurata mihin suuntaan tämä kehittyy ja sitten päättää jatkotoimenpiteistä. Lehtikuusen langoittamiseen suosittelen muuten jotain sellaista aikaa, kun siinä ei ole neulasia. Meinasi mennä vähän homma hankalaksi välillä. Suunnitelmissa on antaa rungon kasvaa ainakin kaksinkertaiseksi nykyisestä.

Bonsain kasvattaminen siemenestä -Pinus Banksiana

Voiko bonsain kasvattaa siemenestä? Voi. Eri asia on sitten kuinka mielekkäästä asiasta on kyse. Jos bonsaista juurikaan mitään tietämättömältä kysyy asiasta, vastaus lienee jotain luokkaa, että tietenkin bonsait kasvatetaan siemenestä ja se on ainoa oikea tapa kasvattaa niitä.

Itse olen sitä mieltä että se on ihan kiva asia, jos on jotain muuta tekemistä samaan aikaan. Kuten Yamadoreja, ostopuita ja niin edelleen. Jotain jota pääsee tekemään tässä ja nyt. Muuten bonsaiharrastus saattaa tyssähtää hyvinkin nopeasti. Tuossa sivussa taimikasvatus menee kuitenkin vallan mainiosti. Kunhan vain tiedostaa, että tuloksia saa odotella sen kymmenisen vuotta vähintään.

Itse lähdin koittamaan siemenkasvatusta Pinus Banksiana nimisellä lajikkeella. Kyseessä on uudelta mantereelta peräisin oleva mänty. Homma on edennyt seuraavalla tavalla.

1. Siementen hommaaminen. Siemenet hankittiin Mustilasta syksyllä 2016.

2. Siemenet istutettiin sisälle kosteaan multaan huhtikuun alussa.

3. Siemenet itivät noin 1-2 viikon aikana. Taimet saivat olla lamppujen alla sisällä.

4. Toukokuun alussa leikkasin juurista paalujuuren poikki ja istutin ne takaisin multaan.

5. Kesäkuun alussa vein taimet ulos parvekkeelle pieniin kasvihuoneisiin. Tämä tasasi lämpötiloja ja suojasi ne liialliselta auringon paisteelta.

6. Elokuun puolen välin jälkeen vein taimet palstalle ja istutin ne maahan kasvulaatikkoon.

Rip mänty #1

Tämä tarina päättyi jokin aika takaperin. Loppu ei ollut onnellinen kuten Hannussa ja kertussa. Ensimmäinen keräämäni mänty jaksoi sinnitellä kaksi vuotta kaltoin kohdeltuna. Kolmas kesä oli sille kuitenkin liikaa. Syitä ei tarvitse hakea kaukaa.

1. Väärän aikaan leikkaaminen

Bonsaikirjoissa lukee, että mäntyjä leikataan säännöllisesti, joten menin ja leikkasin kynttilät poikki. Tein tämän juuri siihen aikaan kun puu oli heikoimmillaan ja juuri alkanut palautua talven jäljiltä. Ei näin. Se mitä bonsaioppaissa ei myöskään liian tarkasti aina kerrota, on se missä vaiheessa puun pitäisi olla ennen leikkaamista. Tämä puu oli kerätty vuosi aikaisemmin, joten mitään tarvetta sen kynttilöiden leikkaamiselle ei olisi ollut tässä vaiheessa, eikä myöskään aivan lähitulevaisuudessa.

2. Väärään aikaan muotoilu

Se mitä tiesin erityisesti männyistä, oli se ettei yhden vuoden aikana tulisi tehdä liian monta isoa toimenpidettä. Tätä ohjetta en aivan viitsinyt noudattaa. Joten menin bonsaipäissäni taivuttelemaan sitä vielä syksyllä. Ei näin.

3. Väärään aikaan ruukutus

No tässä suhteessa ruukutus tapahtui vuodenajallisesti oikeaan kohtaan keväällä, mutta erittäin väärään kohtaan suhteutettuna aiemmin edellisenä kesänä ja syksynä tekemiini toimenpiteisiin. Kun aiemmin olin huolehtinut siitä, ettei maanpäällinen osa ole kovin elinvoimainen, tuli samalla myös varmistettua ettei juurillakaan ole edes vahingossa sen paremmat oltavat. Ei näin.


Eipä tässä loppujen lopuksi mitään vakavaa kuitenkaan käynyt, Yksi puu kuoli, metsässä lukuisat puut odottavat poimijaansa. Oppimiskokemuksia tuli myös paljon lisää. Seuraavilla kerroilla toimin toisin, viisaammin. Liiallinen intoilu taitaa olla tuoreiden bonsaiharrastajien perisynti, jota lienee mahdoton välttää.

Mänty #5

Tulipa tuossa viikonloppuna poimittua pikkumänty matkaan. Tämä on tällainen taskumänty. Puu kasvoi kalliolla pienessä kolossa, josta sen sai helposti kerättyä matkaan hyvän juuripaakun kera. Riitti kun mattoa nosti ja näytti sille vähän sahaa.

Juuripaakku oli hyvin tiivis juurimatto. Hajoitin sen varovasti käsillä siten, että sain suurimmat osat ylimääräisestä mullasta ravisteltua pois. Tämän jälkeen laitoin sen raekoon 3-6mm maa-ainekseen korkeaan ja suhteellisen pieneen ruukkuun. Lannoittamisen aloitin välittömästi täysillä lannoitusmäärillä. Yhtään oksia en poistanut tässä vaiheessa. Muutenkin puu saa olla rauhassa seuraavan muutaman vuoden. Jonkinlainen cascade-tyyppinen bonsai tästä varmaan tulee.

Kivasti löytyi kasvupaikaksi vielä parvekkeelta aurinkoinen pikkukolo jalavan juurelta. Täyttä alkaa olla.

Retki etelärajalle

Tällä viikolla tuli käytyä etelärajalla pienellä skouttausreissulla. Linjoja pitkin kuljin. Muutaman puun kohdalta laitoin sijainnit muistiin. Kivoja literati-tyyppisiä mutkittelevarunkoisia kuusia tuli vastaan. Yhdestä rinteestä löytyi kolme kivaa kymmenen metrin matkalta. Nämä kasvavat hiekkaisessa rinteessä ja ne saisi kerättyä siitä hyvin matkaan. Toinen asia on sitten se, saako juuria kerättyä riittävästi puun selviytymisen kannalta.

Pari mäntyä tuli vastaan myös. Yksi oli kalliolla kasvava pikkumänty, josta katkaisin isoimman juuren ohimennessäni. Helposti nostettavissa tulevaisuudessa. Runkoa vähän taivuttelemalla tästä saisi oikein kivan pikkupuun.



Toinen mänty oli sellainen monirunkoinen vähän isompi puu, josta voisi vilkaista myöhemmin tarkemmin olisiko siitä mihinkään.

Mongolianvaahtera #2, ruukutus

Vaahtera pääsi alkuperäistä ruukkua reilusti isompaan kasvatusruukkuun. Tiedän ettei nyt ole paras istutusaika, mutta koska kyseessä on hyvin elinvoimainen pieni vaahtera ja koska sillä on hyvät juuret ja se on tottunut asumaan ruukussa, uskallan sen laittaa isompaan ruukkuun tähänkin aikaan.

Avasin juuripaakkua varovasti juuriharavan avulla, jonka jälkeen laitoin puun ruukkuun hyvään maa-ainekseen. Pohjalle tuli 2-6mm raekoon ainesta, johon oli sekoitettu karkeata turvetta noin 15 %. Pinnalle laitoin pienemmän raekoon (2,5mm-3mm) hohkakiveä - aikalailla sen vuoksi, ettei toinen maa-aines  ihan riittänyt täyttämään ruukkua, vaan se loppui kesken.

Tarkoituksena on kasvattaa runkoon paksuutta lisää ja lisätä siinä samalla muutenkin puulle kokoa ja muotoa. Leikkaaminen on tässä ensisijainen toimintatapa. Alumiinilanka myös tarvittaessa käytössä. Tänä kesänä puulle ei tehdä enää muita toimenpiteitä istutuksen lisäksi. Myöhään syksyllä lehtien tiputtua leikkaan ei-toivotut oksat pois. Seuraavien 5-10 vuoden aikana puu kasvaa sellaisiin haluamiini mittoihin, että sitä voi jo alkaa sovittaa bonsairuukkuun. Puun muotoilun kasvatusmenetelmänä käytän Walter Pallin tunnetuksi tekemää käytäntöä (ja täällä), jossa puun annetaan kasvaa suhteellisen vapaasti ja sitä leikataan vain harvoin. Tämän seurauksena puu voi ja kasvaa huomattavan paljon paremmin, kuin jos siihen sovellettaisiin bonsaikirjojen oppimenetelmiä, joissa puuta leikataan usein ja se pyritään pitämään halutussa muodossa koko ajan. Tarkoituksena on kehittää puuta, ei näivettää sitä.

Jotain vihreätä

Vaunulenkkien tekeminen on mukavaa puuhaa. Liikunnan lisäksi siinä voi helposti tutustua ympäristöön tarkemmin. Asuinpaikkamme lähellä on paikka, jonne tuodaan puutarhajätteitä ja muuta maa-ainesta. Usein tulee kuljettua siitä ohi, jos sitä vaikka sattuisi löytämään jotain mielenkiintoista. Yhdellä reissulla huomasin hiekkakasta pilkistävän jotain vihreätä ja tarkempi vilkaisu osoitti sen olevan pieni kanto. Siitä sen sitten myöhemmin hain pyörällä matkaan.



Kotiin päästyäni sahasin pitkän palasen pois ja sovitin sen parvekkeelta valmiiksi löytyvään astiaan. Pari reikää piti porata pohjaan. Juuria tällä ei ollut juuri nimeksikään.



Maa-ainekseksi laitoin ibukin 2,5-3mm raekoon hohkakiveä. Siitä en osaa sanoa tarkemmin mikä laji kyseessä. Uskoisin että joku paju ja ehkäpä salava. Jos tämä tästä sattuisi kasvuun lähtemään, niin ei tästä todennäköisesti mitään maailmantason bonsaita tule. Mutta hyvästä harjoitusvastustajasta tämä menee erittäin hyvin.