Siemenketjukirje

Vettä sataa kaatamalla ja Miia on muuttanut väriään punaraidalliseksi, on siis kesä.

Viime viikolla posti toi mukanaan kivan yllätyksen, kirjeen täynnä chilin siemeniä. Periaate ketjukirjeessä on se, että jokainen ketjussa mukana oleva ottaa kirjeestä haluamastaan lajikkeesta muutaman siemenen, ja lisää sitten jotain (mielellään uusia, tai sellaisia joita kirjeessä on vähän) lajikkeita tilalle, ja lähettää tämän jälkeen kuoren eteenpäin.

Olihan se sitten heti pistettävä muutama lajike itämään.

Idätysalustana käytin märkää talouspaperia a la Chilivaari. Itämään pistin seitsemää eri lajiketta. Tällä hetkellä niistä on itänyt kaksi lajiketta. Heti kun siemenestä pilkistää pieni vaalea häntä, niin laitan ne multaan pieneen 5cm x 5cm x 5cm ruukkuun. Myöhemmin olen alkanut miettimään, että pitäisiköhän itäneiden siementen antaa kasvattaa häntää enemmänkin? Tämä jää nähtäväksi.

Mopo alkaa vähitellen karkaamaan käsistä. Mikähän siinä on, että vaikka päättäisi pistää vain ihan muutaman chilin kasvamaan kesäksi, niin silti sitä on koko ajan istuttelemassa uusia siemeniä?

Mustaa kahvia ja kasvien kuvia osa III

Viime viestin yhteydessä tulin maininneeksi kotiviidakon. Jossain vaiheessa kävi kuitenkin niin, että kotiviidakon tilalle alkoi muodostua chiliviidakko. Tämä johtui hyvin pitkälti siitä, että chilit ovat muita tropiikin kasveja huomattavasti nopeampikasvuisia. Alle puolessa vuodessa kylvöstä saattaa saada jo suunsa "makeaksi", au, hot, hot, hot...

Parvekekuva vuodelta 2006.

Aluksi istutin jostain random kaupan chilistä saadut siemenet multaan, ja kyllähän ne siitä itivätkin melko helposti. Kaupan chileissä ei ole sinänsä mitään vikaa mutta alan harrastajia löytyy Suomesta paljon, ja saatavilla on mitä erikoisimpia lajikkeita. Kun sitten eksyin chilifoorumille, ja eräiden kasvattajien sivuille, niin ei mennyt aikaakaan, kun posti toi mukanaan kuoren, joka sisälsi noin kolmekymmentä eri lajiketta. Siementen mukana tuli myös maistiaisena paria eri jauhetta. Toinen niistä sisälsi savuchiliä, joka tunnetan myös chipotlen nimellä, sitä tulikin lisättyä sitten lähestulkoon mihin tahansa ruokaan, hernekeitosta leivän päälle. Kaurapuuron kohdalla tuli hetken aikaa mietittyä, että onkohan tämä nyt ihan sopivaa, mutta on se vaan niin hyvää.


Vuoden 2006 jälkeen olen ehtinyt muuttamaan jo muutamaan otteeseen, ja tällä hetkellä kasvit eivät pääse nauttimaan etelään suuntautuneen parvekkaan eduista, vaan joutuvat kököttämään pohjoisikkunalla. Ne kyllä kasvavat siinä ihan kiitettävän hyvin, mutta sadontuoton kanssa saataa tulla ongelmia. Tähän tilanteeseen on onneksi tulossa muutos ensi kesään mennessä.

Lemon Drop x3.


Nämä pienet veijarit on istutettu käsää ajatellen kenties hieman myöhään, laitoin ne multiin vasta huhtikuussa. Oikea aika istutukselle olisi jollain lajeilla jo joskus joulun tienoilla, ja jotkin toiset lajit ehtivät vielä huhtikuun aikanakin istutettuina tuottaa satoa kesän aikana. Lemon drop on Perusta kotoisin. Siellä se on hyvin suosittu mauste, ja tunnetaan nimellä "Kellu Uchu".


Mysteeri chili (M1)

Tämä yksilö on joko Limo, tai sitten Caribbean red habanero, en muistanut merkitä sitä istuttamisen yhteydessä. Siinä vaiheessä kun tämä suostuu tekemään marjoja, selviää kumpi on kyseessä. Tällä hetkellä M1 on täydessä kukassa, mutta ongelmana on vain se, että kaikki kukat tuntuvat tippuvan pois, se johtuu joko valon puutteesta tai sitten liian vahvasta mullasta. Itse veikkaan ensimmäistä. Tämä on istutettu jo joskus syksyllä. Talven se oli pienemmässä ruukussa, ja kevään tullen siirsin sen halkaisijaltaan 25cm altakasteluruukkuun.

Muut chilit ovat tällä hetkellä vielä itämässä. Tänä kesänä niistä ei enää ehdi satoa saamaan, mutta ensi kesää varten ne muodostavat hyvän lähtökohdan tuliselle ja maukkaalle kokkaamiselle.

Reissua pukkaa

Huomisaamuna on lähtö rapakon taakse, jossa viivyn reilun viikon, eli hetkeen en pysty tänne kirjoittelemaan. Vesa kuitenkin jää koti-Suomeen ja sai muuten niin mukavan paketin tänään postissa, että jotakin päivitystä lienee odotettavissa!

Kutistunut kultaköynnös

Siirtelin huonekasvini tiistaisen ikkunaremontin jäljiltä omille paikoilleen ja katsastin samalla niiden kunnon. Itseään kunnioittavan kirjahyllyni päällä majaileva kultaköynnös olikin jo kasvanut aika massiivisiin mittoihin -- yksikin liaani oli ehkä yli 10 metriä pitkä suikero, joka ei mahdu nätisti minnekään. Tartuin tylysti saksiin ja Vesan kannustuksella katkaisin samasta kasvista muitakin ylipitkiä liaaneja, kunnes jäljellä oli enää terhakka pikku köynnös, joka nyt jälleen koristaa kirjahyllyn reunaa.

Olisi pitänyt otaa kuva siitä liaanista. Se ylettyi melkein eteiseen asti.

Mustaa kahvia ja kasvien kuvia osa II

Kultaköynnös.

Jokaisen vähänkin vakavasti otettavan kirjahyllyn kaverus. Kirjahylly ilman kultaköynnöstä on kuin eskimo ilman iglua, eli ei oikein järjellä käsitettävää. Kultaköynnös on alunperin äidiltä saamani kasvi, ja siten yksi rakkaimmista kodin asukeistani. Sain sen muuttaessani ensimmäisen kerran omilleni asumaan. Asunto on ehtinyt vaihtua useammankin kerran, mutta köynnökset ovat pysyneet.

Kasvi on siitä mukava, että sitä lienee lähes mahdotonta saada hengiltä. Kasteli sitä sitten kuinka paljon, tai jättää sen sitten viikoiksi kuivuuteen riutumaan, niin se ei paljon siitä hetkahda. Liaanit pärjäilevät hienosti myös varjoisemmillakin seinustoilla. Itse teen sillä tavalla, että kun liaanit kasvavat liian pitkiksi, niin yksinkertaisesti vain katkaisen ne, jonka jälkeen kasvu jatkuu entisellään.




Verigreippi.

Tämä on saanut alkunsa siemenestä. Innostuin kasvattelemaan siemenestä kasveja sen jälkeen, kun joskus huomasin että taskuuni oli jäänyt tammenterho, jonka sitten istutin ruukkuun. Olin ehtinyt unohtamaan jo koko terhon istuttamisen, kunnes se sitten eräänä päivänä päätti moikata mua mullasta. Tästä innostuneena lähdin kauppaan ostamaan kaikenlaisia eksoottisia hedelmiä tarkoituksenani kasvaa niistä oikein kunnon viidakko olohuoneeseen. No, niinhän siinä kävi, että suurin osa niistä kasveista ei ole selvinnyt, tai niistä on joutunut tilan puutteen vuoksi luopumaan.
Tämä yksilö taitaa olla nyt noin neljä vuotta vanha. Se asustaa halkaisijaltaan 30cm altakasteluruukussa. Tällä hetkellä se on hieman syrjäisessä paikassa, jonne ei aurinko pääse kunnolla paistamaan. Uutta kasvua ei juurikaan esiinny, joskaan se ei näytä kuitenkaan kärsivän mitenkään erityisemmin. Runko on paksuimmasta kohdastaan jo yli kaksi senttiä halkaisijaltaan, ja se vaikuttaa olevan älyttömän vahvaa tekoa. Korkeutta on tällä hetkellä noin puolitoistametriä.

Vielä jonain päivänä minäkin voin poimia verigreippejä suoraan omasta puusta.

Mustaa kahvia & kasvien kuvia Osa I

Nukuin vähän levottomasti viime yönä. Heräsin keskellä yötä vähemmän "iloiseen" teekkarilauluun, ja sen jälkeen en ihan hetkeen saanut enää unenpäästä kiinni. Hämeenkadussa on puolensa ja puolensa. Jos nyt toinen mukillinen tummaa paahtoa auttaisi saamat silmät auki, niin se olis ihan jees. Mutta sitten niihin kasveihin, joista lupasin pistää kuvia tulemaan.


Anopinkieli.

Tämän kasvin olen saanut jostain joskus. Ei mitään tarkkaa muistikuvaa siitä, että mistä ja milloin. Aluksi mullasta puski vain muutama tuollainen suippo ja pitkä lehti, jotka eivät oikein meinanneet pysyä pystyssä ilman tukea.
Nyt kun olen istuttanut kasvin hieman syvemmälle multaan, niin se pysyy pystyssä jo paljon paremmin. Vaikuttaa siltä että kyseinen kasvi tekee juuria vain pelkkään pintamultaan.
Iloinen yllätys on ollut se, että kasvi lisääntyy juurien kautta, ja aina välillä mullasta puskee uusia alkuja.
Jos aluksi anopinkieli vaikutti vähän tylsältä, niin nyt siitä on tullut rehevöitymisen myötä varsin näyttävä yksilö, varsinkin tässä ruukussa missä se nyt on.



Kahvipensas.

Tämän pensaan hankin vuonna 2005. Aluksi kasvi oli vain noin kymmenen senttiä korkea, mutta nytten siitä on tullut Metrin korkuinen ja puoli metriä leveä pensas.
Tällä hetkellä se majailee halkaisijaltaan kolmekymmentäsenttisessä pauliina altakasteluruukussa.Tarkoitus olisi kuitenkin vaihtaa se pienempään ruukkuun. Mistään ei vaan tunnu löytyvän halkaisijaltaan 25cm ruukuja, jotka ovat jonkun muun kuin valkoisen värisiä.
Kasvin vointi ei ole mitenkään erityisen hyvä. Se on pikkuhiljaa alkanut kuivattaa lehtiään, ja uutta kasvua ei juurikaan esiinny. Luultavasti se johtuu siitä, ettei se saa tarpeeksi valoa. Tai sitten sillä ei ole riittävästi tilaa juurilla.
Luulen että kasvi virkoaa pikkuhiljaa sen jälkeen kun saan sen vaihdettua toiseen ruukkuun.
Tämä yksilö on kuivattanut jo kerrran kaikki lehtensä, muuton yhteydessä kasvi pääsi pahasti paleltumaan. Kevätauringon paisteessa, ja ruukunvaihdon seurauksena lehdet kuitenkin kasvoivat älyttömän nopeasti takaisin.

Kuvia tulossa

Uusi kuukausi, uudet kujeet.

Siirtelin tietsikkapöydältä sen verran kamoja sivuun, että sain otettua joukon kuvia kasveistani. Ikkununalaudalla en pysty hyvänlaatuisa kuvia ottamaan vastavalosta johtuen. Sen lisäksi, että kämpän ainoa ikkuna osoittaa pohjoiseen, joka ei tee kasveille hyvää, niin se tekee myös valokuvaamisesta haasteellista. Saa nähdä mitä kameran sisuksista paljastuu, kunhan vain saan ne siirrettyä koneelle.