Kuusimetsällä - neulaa heinäsuovasta

Tässä riittää lääniä tsekattavaksi. Tuli taas pyörähdettyä lähilinjoilla katsastamassa, josko jotain uutta tarttuisi haaviin. Ja tarttuihan sitä. Myöhäisssyksy / alkutalvi on oikein hyvää aikaa yamadoribongaukselle. Vielä kun lunta ei ole satanut liiemmin maahan pystyy sieltä erottamaan kannot oikein hyvin. Kesällä vastaavan alueen läpikäyminen olisi täysin mahdotonta heinän kasvusta johtuen.

Ensimmäisenä kiikariin osui kuusi. Tämä kasvaa kiven reunaa vasten siten irtonaisena, että sen saa siitä juurineen kerättyä jos tarvetta ilmenee. 

Aivan kuusen viereltä löytyi myös pikkumänty, nostettavissa tämäkin. Nostettavuuden testaan siten, että heiluttelen puuta hellävaroen ja jos se heiluu, tarkoittaa tämän yleensä sitä että sen saa hyvän juuripaakun kera nostettua. Muutaman vuoden kuluttua kyseinen yksilö tulee näyttämään jo oikein mainiolta. Hyyin löytyy oksaa ja liikettä eri korkeuksilta runkoa. Saatanpa jopa poimia tämän parempaan talteen tulevana keväänä.

Seuraavana vastaan tuli haapa. Niitä ei kokoelmasta löydy toistaiseksi laisinkaan. Aina kun löydän hyvältä näyttävän yksilön, paljastuu siitä lopulta, että se on suurimmaksi osaksi laho muurahaisten paratiisi.

Vielä tuli kuusia vastaan. (Tämä muuten on sellainen linjanpätkä, jolta niitä on todennäköisesti löydettävissä vielä paljon lisää. Nyt katsastin paikkoja vain sieltä sun täältä.) Tässä huomio kiinnittyi kuvassa näkyvään telottuun kohtaan. Se on tämän vuoden raivauksissa syntynyt. Puu oli irtonainen ja osa oksista näytti hieman huonokuntoiselta. Lähes irti maasta. Kysymyksenä onkin, että keräänkö puun keväällä vai annanko olla maassa rauhassa ja nosto vasta myöhemmin.



Tämä kuusi kasvoi kallellaan ja hieman liikkui kun sitä tuuppi. Lyhentelin kasvua aikaslaisesti, reilusti yli puolet lähti veks. Pitää myöhemmin vielä katsoa tuota alaosaa tarkemmin ja antaa latvuksen kehittyä lisää. Saattaa olla oikein hyvä ja nostamisen arvoinen yksilö tulevaisuudessa.

Puiden talvettaminen osa II - parveketalvetus

Viikonloppuna siirsin loputkin puut talviteloille. Ei tässä mikään kiire niiden kohdalla varsinaisesti olisi ollut, mutta sattui olemaan aikaa ja keli suosi parvekepuuhastelua, joten tämän työvaiheen sai hoidettua mukavissa fiiliksissä alta pois. Kovin suuresta hommasta ei ollut kyse.



Homma eteni siten, että isoin mänty siirtyi parvekkeen reunalta parvekkeen seinää vasten ja samaan laatikkoon pääsi myös yksi pienempi mänty sekä Pinus Banksianan taimi. Laatikon ympärille rakensin kehyksen  muutamasta laudanpätkästä, vanerin palasesta ja kasasta tiiliä, siten että jätin reunoille tyhjää tilaa. Keväällä systeemi on helppo purkaa muuton yhteydessä. Tyhjän tilan täytin hakkeella ja haketta tuli myös laatikon pinnalle. Ennen hakkeen laittamista laitoin laatikon pinnalle verkon, joka estää hakkeen ja maa-aineksen sekoittumista toisiinsa ja helpottaa hommia keväällä.

Talvehtimisen kannalta parempi ratkaisu olisi ollut viedä nämäkin puut palstalle maata vasten. Isoin puu oli kuitenkin sen verran isossa laatikossa, ettei sitä olisi ollut mahdollista siirtää pelkästään henkilöautolla. Ongelmallisin puolihan parveketalvetuksessa on se, miten onnistutaan huolehtimaan siitä, etteivät juuret kuole kylmyyteen kovilla pakkasilla. Uskoisin että seinän vierellä on hieman lämpöisempi paikka, lumet siitä ainakin sulavat hiljalleen pois talven aikana. Sen kummin en ole lämpötiloja kuitenkaan mittaillut.

En ole lainkaan huolissani tämän puun selviytymisestä. Olen talvettanut samoissa olosuhteissa aiemminkin mäntyjä onnistuneesti. Tämän lisäksi olen havainnut, kuinka lähettyvillä olevan hylätyn talon katolla kasvaa mäntyjä talvesta toiseen.   

Isointa mäntyä ei ollut tullutkaan keväisen noston jälkeen tarkemmin katseltua toiselta puolelta. Siinä ihmetellessä tuli kirjaimellisesti esiin parvekekasvatuksen varjopuolia. Siinä missä varjopuolella kasvaa yksi silmu, on niitä kehittynyt aurinkoiselle puolelle pääasiassa neljä. Sama koskee takasilmuja. Varjopuolella niitä on harvakseltaan ja nekin hyvin lähellä tämän vuoden kasvua, aurinkoisella puolella niitä puolestaan näkyy enmmänkin myös vanhemmassa ja paksummassa puussa.