Jalavan vuosi

Jalava lähti keväisen ruukutuksen jälkeen suorastaan räjähtävän hyvään kasvuun. Uusia lehtiä on tullut vauhdilla kaikkialle parin eri kasvusysäyksen aikana ja ne ovat olleet terveen näköisiä ja kirkkaan vihreitä, kuten seuraavista kesäisistä kuvista käy ilmi.

Puu on saanut kasvaa vapaasti lähes koko kesän ajan. Mitä nyt on muutaman oksa tullut leikattua sieltä täältä, että on saanut uusia puutulokkaita ujutettua paremmin auringon valoon.

Syksy saapuu vääjäämättä ja lehdet ovat pikkuhiljaa alkaneet kellastua. Seuraavana keväänä olisi tarkoitus tehdä tälle kunnon muotoilu. Jäljellä jäävät oksat leikataan kohtuu lyhyiksi, noin parin silmun mittaan ja keiverrushommiakin on luvassa.

Mänty #7 - shohin ainesta

Sieniretki muuttui ei niin yllättäen mäntyretkeksi. Tällä kertaa uhriksi erityisasemaan pääsi myös ei niin yllättäen pikkumänty. Tämä pisti vielä illan hämärtäessäkin silmään sen mielenkiintoisen rungon muodon ansiosta. Koitin vähän kuinka tiukassa on maaperässä kiinni. Ei kovin tiukasti ja aika kevyen tuntuisesti nousi. Juuria tuli mukaan ei kovin paljoa, ei kovin vähää. Sain sen istutettua kohtalaisen pieneen ruukkuun. Maa-ainekseksi tuli lecasoraa 3-6mm raekoolla.

Suunnitelmissa on antaa tämän kasvaa ainakin seuraavat kaksi vuotta rauhassa ilman mitään toimenpiteitä. Lopulta lähtee todennäköisesti kaikki kasvu tuon pienen alimman oksan yläpuolelta.

Syksy saa ja savityöt sen mukana

Talven saapuessa bonsaihommat jäävät sivuun, ainakin puiden hoidon osalta. Aivan kaikkea toimintaa ei onneksi tarvitse työntää sivuun odottomaan muuttolintujen saapumista. Nyt uutena harrasteena mukana kuvioissa savityöt. Bonsairuukkuja tietty pääsääntöisesti teen.

En ole ennen mitään savesta tehnyt, joten aivan alkeista lähdetään liiikkeelle. Ensimmäisellä kerralla harjoitettiin makkaratekniikkaa. Myöhemmin luvassa levytekniikka ja lopulta olisi tarkoitus päästä dreijaamaan. Yhden kokemuskerran perusteella vaikuttaa oikein lystiltä, joskin haastavalta touhulta.

Satumetsä - loppukesän tunnelmia

Keväästä lähtien on tarkoituksena ollut ottaa kuvia parvekkeesta kaikessa sen kukkaloistossaan. Jotenkin sitä aina parvekkeelle kahvikupposen kanssa tepastellessaan kuvaaminen unohtuu ja alkaa puuhailu ja ajatukset hakeutuvat muihin asioihin. Silloin harvoin kun mietteisiin on tullut kuvaaminen, joko tuulee tai aurinko paistaa aivan liian kirkkaasti kuvaamisen kannalta. Muutaman kuvan sain nyt syksyn tullen onneksi räpsäistyä, ennen kuin kaikki kukat ehtivät lentämään tunkiolle.











Keväällä tulee muutto uuteen osoitteeseen. Siellä odottaa iso piha, jossa tila ei lopu kesken, mutta kyllähän tätä sympaattista ja kodikasta parveketta tulee väkisinkin ikävä. Yllättävän monta bonsaitakin sai mahdutettua mukaan, kunhan vain teki sopivat järjestelyt.

Pallokuusi - Picea abies ’Ohlendorf"

Kuten jo edellä tuli mainittua, tarttui Mustilan taimipäiviltä matkaan pallokuusi. Tyvellä oli paksuutta kuutisen senttiä, joten ostopäätöksen tekeminen oli hyvinkin helppoa. Kyllä tästä mielellään maksoi sen kolmekymmentäkaksi euroa. Puun sai hyvin sovitettua Ikean kassiin ja tuotua junalla kotiin. Jostain syystä rautatieasemalla tapahtuva puun silittely herättää outoja katseita. Vaikea ymmärtää miksi.

Kotiin päästäni aloin tekemään puun kanssa läheisempää tuttavuutta. Ensin poistin kaikki kuolleet oksat ja neulaset. Sitten yritin kaivella vähän nebaria esiin ja katsoa juurten tilannetta. Juuripaakku oli sen verran tiivis etten päässyt kovinkaan pitkälle, päätin jättää sen siis toiseen kertaan.

Pyörittelin puuta hieman alustalla ja yritin selvittää mihin suuntaan sitä lähtisi viemään. Puulla oli kaksi runkoa. Päätin että toisen niistä oli lähdettävä, sillä ne olivat aivan liian samanlaiset ja samankokoiset. Poistin sen joka oli hieman suorempi ja jossa oli vähemmän oksia. Taivuttelin oksia sivummalle. Tarkoituksena on, että aurinko pääsee paremman paistamaan puun keskelle, joka auttaa tulevaisuudessa yhdessä leikkelyn ja nyppimisen kanssa siirtämään kasvua lähemmäs runkoa.

Pienen pieni kolonen löytyi vielä parvekkeen kaiteelta tilaa. Tuohon sen sai tiiviisti juntattua ja neulaset saavat hyvin aurinkoa. Ensi keväänä juuri ennen kasvuun lähtöä kasvua leikataan lisää ja jäljelle jäävät pienemmät oksat langoitetaan myös. Nyt kuusi saa kerätä voimia loppusyksyn.

And its gone - Mänty #4

Tämä ei lopulta lähtenyt keruun jäljiltä kasvuun. Syynä mitä todennäköisemmin keruun yhteydessä liian pieneksi jäänyt juurten määrä. Pudit jaksoivat hieman turvota kevään mittaan, mutta neulasten avaamiseen puulla ja juurilla ei enää riittänyt energiaa.

Mänty #6, taskumänty

Pari viikkoa takaperin oli tarkoituksena käydä poimimassa aiemmin keväällä bongattu pikkumänty matkaan tutulta paikalta kalliolta. Perille päästyäni totesin sen kuitenkin olevan sen verran kovasti kiinni maassa kallion raossa, ettei sen ylös kaivamiseen ollut mitään saumaa. Siinä vähän aikaa ympäriinsä haahuiltua löysin kuitenkin toisen ihan mukiinmenevän yksilön. Pikkumänty sekin.



Kaveri kasvoi kallion päällä pienessä kolossa, josta sen sai hyvin nypättyä mukaan kelpo juuripaakun kera. Ja kun noita nostomäntyjä vastaan kävelee, hankala siinä on alkaa eitä sanomaan.

Rapsuttelin käsin ja puutikun avulla suurimmat mullat pois. Jäljelle jäi ihan kelvollinen paakku pienempää ja isompaa juurta. Aika pieneen ruukkuun sain sen mahdutettua. Ruukun olen saanut Janilta. Hienojen puiden lisäksi Jan tekee myös hienoja ruukkuja. Paljon tuota pienempi ei lopullisen ruukunkaan tarvitse olla. Maa-aineksena toimii 3-6mm lecasora höystettynä karkealla turpeella (n 10%).

Pieneen ruukkuun itstuttamisessa on puolensa ja puolensa. Toisaalta puulle ja varsinkaan havupuulle ei ole hyväksi että juuria poistetaan liikaa kerralla. Toisaalta havupuut eivät myöskään mitenkään erityisesti nauti uudelleen istutuksista, joten olisi hyvä saada ne kerralla mahdollisimman pieneen ruukkuun. Seuraavassa kuvassa näkyvät poistamani isommat juurenpätkät oikealla yläkulmassa. kuvassa näkyy myös läjä multaa jonka poistin juurten ympäriltä varovasti. Tämän jos olisi laittanut ruukkuun, olisi siitä seurannut suuria ongelmia juurille. Tähän aikaan vuodesta puun pitäisi sopeutua nostosta oikein hyvin. Mänty käyttää olemassa olevia neulasiaan rungon ja juurten vahvistamiseen sekä talvesta selviämiseen. Poistin kasvua vain hyvin vähän,