Yamadorien muokkaamisen ajankohdan kanssa tulee olla tarkkana. Erityisesti liian aikaista muotoilua tulee välttää. Tämän opin noudattaminen ei ole sieltä helpoimmasta päästä, ainakaan näin aloittelijan kohdalla. Mieli tekisi vetää välittömästi puu nippuun ja pakettiin. Ehkäpä sitten siinä vaiheessa kun puita alkaa olla enemmän, onnistuu voimakkaimpien impulssien välttäminen ja odotusaikaan pystyy suhtautumaan hieman maltillisemmin. Ehkä.
Mitä sitten pitäisi tarkalleen ottaen tehdä ja missä vaiheessa? Katseltuani Ryan Neilin videon männyistä (videolla puheena oleva mänty Pinus Sylvestris aka Scots Pine on juurikin se samainen mänty, joita suomen luonto on pullollaan.) ja lueskeltuani enemmänkin bonsaigurujen kuten Walter Pallin näkemyksiä, olen oppinut seuraavaa.
Nosto ja istutus:
Paras mahdollinen aika männyn nostamiselle on kevät, juuri silloin kun puu alkaa heräilemään talvilevolta. Suomessa tämä aika sijoittuu vuodesta riippuen huhtikuun puolivälistä toukokuun puolivälin tienoille. Puun keräämisen yhteydessä kannattaa pyrkiä säilyttämään mahdollisimman suuri määrä sekä juuria että oksia. Mitä enemmän näitä on jäljellä, sen paremmat selviytymismahdollisuudet puulla on.
Puun nostamisen jälkeen tulee se istuttaa mahdolllisimman nopeasti mahdollisimman sopivan kokoiseen ruukkuun. Eli niin pieneen ruukkuun, kuin juurten kannalta on mahdollista. Isoja juuria ei kannata lähteä katkomaan tässä vaiheessa. Isoja juuria ei myöskään kannata taittaa väkisin ruukkuun, sillä siitä saattaa aiheutua enemmän haittaa kuin hyötyä.
Juuripaakkua voi kevyesti hajoittaa kädellä ja ylimääräiset mullat voi kevyesti ravistella pois. Isompia kökköjä voi poistaa varovaisesti tarkoitukseen sopivien työvälineiden, kuten esimerkiksi tikkujen ja juuriharavan avulla Juuria tulee kuitenkin kohdella mahdollisimman hellävaroen. Selvästi elottomat juuret on hyvä poistaa tässä vaiheessa. Tämän lisäksi tulee huolehtia siitä, etteivät juuret pääse kuivumaan ruukutuksen aikana. Missään nimessä mäntyjen kohdalla juuria ei saa pestä, eikä niihin saa soveltaa niin kutsuttua bare-root -menetelmää. Varsinkin vanhempien puiden kanssa tämä saattaa osoittautua kohtalokkaaksi liikkeeksi.
Pitkän aikavälin tavoitteena on alkuperäisen mullan korvaaminen bonsaikäyttöön tarkoitetulla maa-aineksella. Aluksi on kuitenkin huolehdittava puun selviämisestä siirrosta aiheutuneesta stressistä. Nostamisen ja juurten käsittelyn jälkeen puu istutetaan bonsaille tarkoitettuun maa-ainekseen. Sen lannoitaminen voidaan aloittaa myös välittömästi, näin ainakin Walter Pallin mukaan. Tämän suhteen myös kilpailevia näkemyksiä löytyy. Vanhasta maa-aineksesta hankkiudutaan eroon myöhempien ruukutusten yhteydessä. Ruukutuksen jälkeen maa-aines kastellaan huolellisesti.
Ensimmäinen vuosi
Ensimmäisen vuoden aikana puuta lannoitetaan ja kastellaan normaalisti. Ruukutuksen lisäksi muita toimenpiteitä ei tehdä.
Toinen vuosi
Toisen vuoden aikana jatketaan normaalisti puun kastelua ja lannoittamista. Muita toimenpiteitä ei tehdä. Tämä vuoden aikana, jos kaikki on mennyt putkeen, pitäisi kesän aikana näkyviin tulla back buddingia.
Kolmas vuosi
Jatketaan normaalisti kastelua ja lannoittamista. Antamalla männyn kasvaa kolmen vuoden ajan häiriöttä, pystytään varmistamaan että sekä juuret, että juurten yläpuolinen alue on kerännyt itselleen paljon energiaa. Mänty on puulaji, joka jakaa tasaisesti energiaa puun sisäisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän yhteyttävää havumassaa männyllä on, sen paremmin kaikki sen oksat ja juuret voivat. Tästä syystä on hyvä idea jättää mäntyyn jäljelle sellaisetkin oksat muutamaksi vuodeksi, joista tiedät ettei niillä välttämättä ole tarvetta lopullisessa muotoilussa.
Viimein pääsemme myös muotoilemaan puuta. Hyvä aika muotoilulle on kolmannen tai neljännen vuoden keväänä. Tietysti sillä edellytyksellä, että se on kasvanut hyvin edellisenä vuotena.
