maanantai 29. toukokuuta 2017

Walter Pall: lannoitus, substraatti ja kastelu - Osa I metodi


Metodi


Walter Pall on kehittänyt paljon keskustelua herättävän tavan bonsaiden kasvatukseen. Testaan sitä itse nyt kuluvana kesänä omien bonsaiden ja kasvien kohdalla, joten ajattelin hieman avata kyseisen kasvatustavan lähtökohtia. Se rakentuu seuraavien periaatteiden varaan:

   1) päivittäinen kastelu

   2) runsas lannoitus

   3) oikeanlainen maa-aines.  

Oikeanlainen maa-aines on mitä tahansa modernia substraattia. Oleellista ei ole niinkään aines itsessään mitä käytetään, vaan pikemminkin oikea kokoluokka. Maa-aineksen tulee olla mahdollisimman tasaista raekokoa. Pall käyttää pääasiassa 2-4mm kevytsoraa, johon hän on lisännyt karkeata turvetta 10 - 20 % kokonaismäärästä sen vuoksi että se pitäisi vettä paremmin. Missään nimessä ruukun pohjalle ei laiteta karkeampaa ainesta.

Lannoitteena Pall käyttää lähestulkoon mitä tahansa lähimarketista löytyvää halpalannoitetta. Puita hän lannoittaa kymmenen päivän välein noin nelinkertaisella määrällä pakkauksen antamiin lukemiin verrattuna.

Puita kastellaan päivittäin siten reilusti, että vettä valuu ruukun pohjasta kunnolla ulos. Oikein lämpimillä keleillä voi puita joutua kastelemaan useammin.

Siinä se, muuta ei tarvita ja puut voivat hyvin. Oleellista on että tekee KAIKKI KOLME KOHTAA Pallin ohjeiden mukaan.

Seuraavassa osassa selitys sille miksi homma toimii.


Walter Pall: lannoitus, substraatti ja kastelu - osa II selitys ja pohdintaa

Walter Pall: lannoitus, substraatti ja kastelu - osa III käytännön testausta 

lauantai 27. toukokuuta 2017

Nostohommia, Mänty #4


Tämän männyn nostamista olikin tullut odotettua pidemmän aikaa vesi kielellä. Aikamoiselta herkkupalalta meinaan vaikutti tämä yksilö jo ensisilmäyksellä. Matala ja tuuhea kasvu, paksu runko, paljon liikettä yläosassa ja mielenkiintoinen osa kuollutta puuta. Tämä on juuri sitä materiaalia mitä haetaan.



Joten ei muuta kuin kaivuuhommiin. Ensin aloitellaan varovaiseen tahtiin riittävän kaukaa rungon ympäriltä ja katsotaan vähän, miten puu on maassa kiinni. Tässä kohtaa voi myös koittaa varovaisesti tuupata runkoa, että selviäisi mihin suuntaan juuret kasvavat. Tämän männyn kohdalla tuli hyvin nopeasti selville, että maaperä koostuu lähinnä moreenista. Hakulle olisi ollut käyttöä.







Puu kasvoi isoa kiveä vasten. Aina kun kiveä liikutti lapiolla, liikkui puu myös samaan suuntaan. Onneksi kivi oli irtoavaa sorttia. Kiven ylös kaivamisen jälkeen puu tuntuikin olevan enää parista pikkujuuresta kiinni. Nips naps, ja päästiin kalliolle köllöttelemään. Tässä vaiheessa en alkanut juuripaakkua perata sen enempää vaan käärin puun pakettiin kotiin viemistä varten.





Kotona pääsi paketinavaus hommiin, olo oli kuin jouluna. Maa-aines oli sen verran irtoavaa sorttia, että vanhan aineksen poistamiseen riitti, kun puuta ravisteli kevyesti ja vähän tikulla avitteli. Aika paljon oli ihan hyvän kokoisia kiviä joukossa mukana. Ja aika niukalti tuntui jäävän varsinaisia juuria puuhun. No, näillä mennään. Kerätessä oksia ei tarvinnut karsia lainkaan, joka osaltaan edesauttaa sirtämisen aiheuttamasta stressistä toipoumista. Runko ei ollut ihan sitä mitä olin toivonut, vähän turhan suora mielestäni.





Muovilaatikko valikoitui koon perusteella ruukuksi. Siihen hyvin reikiä pohjaan. Täytettä pohjalle ja sit vaan mallaamaan puuta kohdilleen. Ihan kivasti sai puun laitettua paikoilleen, mitään tukilankoja se ei tarvinnut tässä vaiheessa, vaan pysyi ihan hienosti paikalle itsekseen. Tuo rungon alaosassa näkyvä möykky taitaa muuten olla rungon alaosaan kiinni kasvanut kivi! Tämä voisi osaltaan selittää sitä, miksi puu oli tuntunut kasvavan niin kituliaasti.



Maa-ainekseksi tälle yksilölle valitsin Ibukin hohkakivin raekoolla 2,5-3mm. Aika hurjalta tuntui laittaa mäntyä tähän ja mietin että aines saattaa kerätä liikaa vettä. Testaan tämän kesän Walter Pallin menetelmää bonsaiden kasvatuksessa, joten menköön. Odotetaan ja katsotaan mitä tapahtuu. täysimittainen lannoittaminen kuten myös päivittäinen kastelu aloitettiin välittömästi ruukutuksen jälkeen.



Kuukausi istuttamisesta mänty vaikuttaa hyvinvoivalta. Kynttilät ovat lähteneet hyvin kasvuun.




Jalavan ruukutus

Viime keväänä nostettu ja saman kesän palstalla viettänyt Jalava pääsi ruukkuun huhtikuun puolivälin tienoilla. Kovin oli roudassa vielä maa nostamisen aikoihin. Vähän kun lapiota pani heilutellen, johan alkoi puu nousta maasta kiltin oloisesti. Kuvassa näkyvä multapaakku oli tosiaan kauttaaltaan jäässä. Painoa köntsälle löytyi myös aivan riittävästi.


Sisätiloihin päästyä laitoin paakun isoon astiaan sulamaan. Tämän jälkeen poistin vanhat mullat suihkun vesisuihkun ja tikun avulla. Jäljelle jääneitä juuria oli paljon ja ne olivat erittäin hyväkuntoisia. Joista pieniä juuria oli myös kiitettävästi. Puu istutettiin 3-6mm lecasoraan isohkoon muoviruukkuun (45 x 32 x 17). Se saa kasvaa siinä rauhassa ainakin vuoden ennen kuin sitä muotoillaan millään tavoin.

Aluksi puuta kasteltiin ehkä noin kerran viikossa. Vettähän lehtipuu ei lepovaiheessa tarvitse vielä oikeastaan lainkaan ennen sen talvilevolta heräämistä. Sama pätee lannoitukseen, se energia mikä puulla on tällä hetkellä olemassa perustuu viime kesän ja syksyn varastoihin. Tässä vaiheessa puuta ei tarvitse myöskään lannoittaa.



Kuukausi istutuksen jälkeen puu oli kelien lämmettyä herännyt talviunilta. Pieniä lehtiä alkoi ilmetyä kaikkialle. Puun silmujen paksuuntuessa ja avatuessa aloitin myös päivittäisen kastelun ja lannoittamisen.



Siitä viikko eteenpäin olivat lehdet jo kasvaneet kokoa hyvin ja niitä oli tullut kaikkialle paljon lisää. Jokunen kukkakin on löytänyt tiensä kuvaan.
 


Nostohommia, mänty #3

Tämä on ensimmäinen Yamadori, jonka kohdalla on tullut tehtyä tähän asti kaikkia oikein. Tai oikein ja oikein, mutta ainakin tekemisille on ollut hyvät perusteet. Kyllä tämän puun alla kelpaa juoda aamukahvit.


Oikeiden asioiden värisuora:
1) puu on etukäteen etsitty ja katsottu että se on nostettavissa
2) juuria kerätään mukaan mahdollisimman paljon vahingoittumattomana 
3) riittävästi tilaa ja voimia kuljetukseen
4) kotona odottamassa valmiina ruukutustarvikkeet
5) puun juurien ympäriltä ylimääräisen mullan poistaminen, istuttaminen oikeanlaiseen maa-                   ainekseen jonka jälkeen asianmukainen kastelu ja lannoittaminen

 + jokerina pitsaa naamaan, että jaksaa touhuta.

Puu nousi ylös kahden kaverin avustuksella, joille heillekin lähtivät puut matkaan. Ei kuitenkaan näin isoa! Yksin koko hommasta ei olisi tullut mitään, joten suuri kiitos auttajille. On tämä touhu muutenkin paljon hienompaa yhdessä tehden. Hommat etenemisestä löytyy tarinaa foorumilta ja kivoja kuvia voi katsella Flickristä.    


Oman männyn kohdalla meinasi oma usko loppua kesken kaivuuprosessin. Ihan ei saanutkaan puuta vaan poimittua kallion päältä kainaloon. Mielessä kävi pelko siitä, ettei juuria saisi riittävästi matkaan. Sillä yllättäen suuri osa juurista kasvoikin syvällä kallion kolossa. Onneksemme juurien ympäriltä sai kammettua muutamat isommat kivet keskisuuren ähellyksen ja hien vuodatuksen jälkeen pois. Sen jälkeen homma olikin lastenleikkiä ja puu lähes hyppäsi ylös kallionkolosta. Pienempiä juuriakin tuntui lopulta tulevan talteen ihan kiitettävästi.


Mänty päätyi lopulta kohtuu isoon laatikkoon: leveys 50cm pituus 90cm ja korkeus 17cm. Pohjalle jätettiin kunnon raot, jotta liiat vedet pääsevät valumaan pois. Maa-ainekseksi tuli lecasoraa, raekoolta 3-8mm. Eli suoraan kaupan pussista laitettiin kamaa ruukkuun. Mitään orgaanista ei maa-aineksen mukaan tullut, mitä nyt vähän jäi multaa - jota ei kokonaan saanut helposti poistettua - juurien ympärille. Lopuksi puu kiinnitettiin laatikkoon kolmesta kohtaa alumiinilangalla. 

Puu kerättiin huhtikuun lopulla, jonka jälkeen sitä on kasteltu reilusti päivittäin ja lannoitettu kerran viikossa. Tällä hetkellä nyt kuukausi myöhemmin kynttilät kasvavat hyvää vauhtia ja puu näyttää olevan kaikin puolin oikein mainiossa kunnossa . 


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Yamadorin ruukuttaminen - Mänty #1

Korkeammille metsän henkille ollaan kiitollisia siitä, että puu on toistaiseksi säilynyt hengissä. Aika monta asiaa on tehty väärin tämän yksilön kohdalla. Ensinnäkin puu on sellaisenaan laitettu puulaatikkoon, sen kummemmin juuria avaamatta ja vanhaa multaa poistamatta. Tämän lisäksi olen käyttänyt ruukussa täydentävänä kasvualustana multaa, hiekkaa ja isoa kevytsoraa. Kastelu on myös ollut milloin mitäkin ja sama pätee lannoittamiseen. Ensimmäisen kesän puu vietti palstalla laatikossa vesisateessa oman onnensa nojassa. Menin ja muotoilin sitä myös hieman tarpeettoman aikaisin, eli viime syksynä. Näistä edellä mainituista syistä johtuen katsoin, että oli tullut aika luoda tälle puulle paremmat kasvuolosuhteet. Hyvänä asiana voidaan pitää sitä, että sain kerättyä tämän yksilön talteen ilman että olisin joutunut karsimaan kasvustoa oikeastaan lainkaan.  


Tuumasta toimeen. Ruukku olikin hankittuna tälle jo entuudestaan. Pyöreään muotoon päädyin sen takia, että lopulliseksi ruukuksi olen ajatellut pyöreää ruukkua. Hieman liian isohan ruukkuhan toi toistaiseksi on. Päädyin kyseiseen kokoon sillä perusteella, etten tiennyt juurten kuntoa, enkä halunnut myöskään rasittaa puuta tässä vaiheessa karsimalla sen juuria liiaksi. Uusi ruukku on kuitenkin vanhaa puulaatikkoa selkeästi pienempi.


Ennen istutushommiin ryhtymistä valmistelin tarvittavat työkalut saataville. Kauha maa-ainesta varten, terävät sakset pienten juurten leikkaamiseen, alumiinilankaa puun ruukkuun kiinnittämistä varten, pihdit alumiinilangan leikkaamiseen, suti siistimiseen, harava ja juurikoukku juuripaakun avaamiseen, isommat pihdit isompien juurten katkaisua varten, alusta, jolla puuta saa pyöriteltyä, verkonpalasia ruukun pohjalle sekä kastelupullo juurten kosteana pitämistä varten. Kuvasta puuttuu maa-aines, sekä eniten ruukutuksessa käyttämäni työväline joka oli juurten avaamiseen käytetty puutikku.  




Lähtiessäni käymään juuria tarkemmin läpi, osoittautui pelkoni juurten kunnosta osittain aiheellisiksi. Joukossa oli paljon mädäntyneitä juuria (joita ei vielä ylläolevasta kuvasta ole poistettu), eivätkä juuret olleet juuri kasvaneet nostamastani paakusta paikoittain lainkaan. Mädäntyneet juuret leikkasin kaikki pois ja samalla sain poistettua vanhan maa-aineksen lähes täysin ja kohtuuttoman kivuttomasti. Maa-ainekseksi tuli 2-6mm raekoon laava/lecasora/hohkakivi seosta, johon oli lisätty 15 % karkeaa turvetta. Uskoisin tämän lähtevän tästä oikein hyvään kasvuun.

Tässä vaiheessa perheen pienimmän tarpeet ajoivat kuvaamisen edelle, joten ruukutuksen lopusta ei ole valitettavasti kuvia. Lopputuloksesta saadaan odottaa kuvamateriaalia toistaiseksi myös jonkin aikaa.  

Ruukutustoimenpide suoritettiin huhtikuun puolen välin tienoilla ja lannoitus aloitettiin siitä kahden viikon kuluttua 3ml/l Puutarhan kesällä. Lannoitus pian ruukutuksen jälkeen on aihe, johon suhtaudutaan bonsaipiireissä ristiriitaisin tuntein. Osan mielestä lannoitusta ei missään nimessä saisi aloittaa ruukutuksen jälkeen, vaan jossain tapauksissa pitäisi odottaa jopa yli kuukausi lannoituksen aloittamiseen. Todennäköisesti kyseessä on bonsaimyytti. Itse seuraan Walter Pallin menetelmää, joka perustuu runsaan kastelun, oikeanlaisen maa-aineksen ja runsaan lannoituksen varaan. Tämä on käytäntö, joka on käytännössä osoittautunut erittäin toimivaksi sekä Pallin, että muiden menetelmää käyttävien kohdalla.


edit* niin, tulipahan tässä jälkikäteen vielä mieleen, että menin myös leikkaamaan latvustojen uutta kasvustoakin kesällä. Ai miksi? No siksi, että bonsaikirjoissa kerrotaan että bonsaita pitää leikata säännöllisesti. Se jäi kuitenkin huomaamatta, että milloin tämä leikkaaminen kannattaa suorittaa hiljattain kerättyjen puiden kohdalla.