Rohtokatajan taimikasvatusta

Tein viime vuonna hankitulle rohtokatajalle ensimmäisen muotoilun.

Langoitin vain ne oksat, joita aion kaikkia tai osaa käyttää muotoilussa. Tarkoituksena on saada tulevaan runkoon mahdollisimman paljon liikettä. Suurin osa kasvusta on uhrioksia. Poistin vain vähän sellaisia oksia, jotka olisivat varjostaneet tärkeämpiä oksia.

Tästä se lähtee.

Kääpiövuorimänty

Viime vuonna ostettu kääpiövuorimänty on saanut kasvaa rauhassa tämän ja viime kesän. Ensi kesänkin tämä saa kasvaa vielä paksuutta lisää.

Lähes kaikki kasvu on tällä hetkellä uhrioksissa. Lopullisessa muotoilussa on tarkoituksena käyttää hyväksi vain aivan runkon tyvessä olevaa kasvua. Tässä on aineksia mame/shohin tyyppiseen puuhun.

Sinikatajan etupuolen valinta

Sinikataja jatkoi hyvin kasvua suuren taivutusoperaation jäljiltä, joten päätin muotoilla sitä hieman. Suurin ja aikaa vievin operaatio oli etupuolen valinta. Paljon pyörittelyä ja kääntelyä, mutta lopulta löytyi itseä miellyttävä kulma.



Varsinaisessa muotoilussa menikin vain minuutti. Yhden oksan varaan rakentuu suurin osa puusta ja 99 % nykyisestä kasvusta tulee lähtemään myöhemmin. Paria muuta oksaa saa myös hyödynnettyä vähän. Keväällä ruukutan tämän uuteen ruukkuun, joka tekee puun käsittelystä jatkossa helpompaa. Ylimääräinen kasvu saa toistaiseksi jäädä, sillä se auttaa puuta asettumaan uuteen muotoon ja selviämään tulevasta ruukutuksesta paremmin.

Ison ovaalin muotoisen ruukun rakentaminen sisäisen muotin avulla

Muotin avulla saa helposti aikaiseksi hyvänäköistä jälkeä. Tämä oli ainakin vakaa uskomukseni, kun päätin lähteä muottia veistelemään. Puuhaan ryhtymistä helpotti myös sattumoisin nurkan takaa vastaan kävellyt vaahtomuovin roikale. Minähän sen kesytin.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, on suunnittelu kaiken A ja Å. Ihan summamutikassa en tunnekuohun vallassa hyökännyt vaahtomuovin kimppuun. Ensin homma vaati vähän suunnittelua.

Suunnittelun jälkeen edettiin seuraavalla tavalla:

1. Oikean kokoisen muotin valmistaminen (keskimmäinen yllä näkyvästä kuvasta). Tähän käytin vannesahaa ja suurimmat epätasaisuudet tasoitin hiekkapaperilla. Sahasin 8 asteen kulmassa.

2. Muotin kääriminen paperiin. Kannattaa käyttää hieman tavanomaista paksumpaa paperia, ettei se repeä kesken puuhien. Ikean ohjevihkonen toimi erinomaisesti. Maalarinteipillä paperi kiinnitetään muotin ympärille siten, että paperia tulee muotin reunoille ja pohjaan.

3. Savilevyn valmisteleminen. Valmistin ensin ruukun pohjalevyn ja sitten reunat. Näin pohja ehtii  hieman kuivua sinä aikana, kun asettelee reunoja paikalleen.



4. Pohjan kiinnittäminen paikoilleen.



5. Muotin irrottaminen. Paperia avataan päältä ja muotti vedetään varovasti irti, esimerkiksi vaahtomuoviin ruuvattavien koukkujen avulla. Lopuksi paperi poistetaan.



6. Viimeistelyä ja jalkojen kiinnitys. Annoin ruukun ja jalkojen kuivua nahan kuivaksi ennen kiinnitystä. Nyt käytin viimeistelyyn ihan vanerinpalaa. Jos ruukkuun haluaa profiilin, tähän tarkoitukseen sopii hyvin vanerista leikattu tai 3d-tulostimella tulostettu sabluuna.





7. Lasittaminen. Laitoin pohjalle roosan väristä savilieteväriä. Virheistä oppineena tajusin käyttää savilieteväriä ennen raakapolttoa. Raakapolton jälkeen laitoin ruskean lasitteen pintaan.

8. Valmis!

Mielestäni tämä onnistui aikas hyvin.  Mongolianvaahtera on tässä kasvattanut kokoa ja nebaria tämän kesän. Syksy lähenee ja kohta alkaa taas savikerhohommat, kivaa! 

Tervaleppä

Lähimaastosta heinäkuussa nypätty pieni tervelepän taimi. Katsotaan onko hengissä vielä talven jälkeen ja saako tästä bonsaita rakennettua.

Lepät elävät symbioosissa sienen kanssa joka mahdollistaa niille hyvin tehokkaan ravinteiden saannin. Tästä syystä ne eivät myöskään kerää ravinteita lehdistä talteen talvea vasten, vaan pudottavat lehtensä vihreinä.