Kuorintaoperaatio

Viimein tuli aika ottaa chilit ja tomaatti kääröistään pihalle. Hieman jännitti, että miltä kasvit mahtavat näyttää. Näin kylmää ja tuulista alkukesää ei ole hetkeen ollut ja eihän noiden kasvien paikka oikeastaan vielä pihalla olisi ollutkaan, mutta kuten jo aikaisemminkin tuli todettua, tilanpuutteen vuoksi niiden siirtäminen ulos oli oikeastaan välttämätöntä.  

Aiempina vuosina harsoa on tullut käytettyä noin viikon verran, jonka tarkoituksena on totuttaa kasveja auringonvaloon. Tänä vuonna suurin syy pidentyneelle harsojen käytölle oli ensisijassa kova tuuli ja toiseksi kylmä keli. Nämä tekijät yhdessä voivat tuhota helposti hyviin sisäoloihin tottuneen kasvin.



Onneksi suurimmilta vaurioilta vältyttiin. Muutama lehti on hieman kärähtänyt ja tomaatista muutama pienempi oksa tuhoutunut, mutta muuten sekä chilit että tomaatti näyttävät oikein elinvoimaisilta. Näyttää siltä, että satoakin on tulossa jonkun verran. Tarkkasilmäisimmät saattavat pongata kuvasta kypsyvän tomaatin. Aji fantasy puolestaan on aivan täynnä raakileita.

Ehkä tärkeimpänä toimenpiteenä harsojen poiston jälkeen tulee kasvien tukeminen. Tätä tarkoitusta varten kasaan kehikon, jonka avulla saan ohjattua kasvit haluamaani suuntaan. Näin pienestä parvekkeesta saa irti suurimman mahdollisen hyödyn. Kasvien kasvaessa kehikkoa pystyy helposti jatkamaan haluamaansa suuntaan. Enää puuttuu oikeastaan vain lämpöä ja aurinkoa.  

Vesiviljelykasvien siirto pihalle - uhka vai mahdollisuus?

Kasvien takaa ikkunasta pihalle katsottaessa on hankala sanoa onko aamu vai yö. Paistaako aurinko vai möllöttääkö kuu. Sen verran tiheää ja runsasta on kasvusto vesiviljelysysteemeissä. Tämä aiheuttaa jo jonkin verran käytännön haasteita. Kyllä, on hyvä asia että kasvit kasvavat ja voivat hyvin. Mutta entäpä sitten kun ne olisi tarkoitus siirtää parvekkeelle jossain välissä? Jos kasvilla on kokoa enemmän kuin oviaukolla, aiheuttaa tämä väkisinkin ongelmia tulevaisuudessa. 

kasvit ikkunan edessä

Jo pidemmän aikaa sitä on tullut seurattu säätietoja sitä silmälläpitäen, että joskos viimeinkin aurinko paistaisi ja sää alkaisi hellimään meitä. Turha toivo. Kaikista pimeimpinä ja epätoivoisimpina hetkinä sitä on sortunut hakemaan apua jopa Forecan ennusteista. Edes ne eivät ole tuoneet lohtua. Joten lopulta…

Verigreippi vasemmalla, Habanero Sudden Death ja tomaatti hyllyssä

…annoin periksi innostukselle ja ryhdyin puuhaan. Kymmenen päivän ennustuksessa ei ollut merkittäviä eroja säässä, joten sama kai se jos siirtäisi kasvit pihalle vaikka samoin tein. Eivät chilit ja tomaatti olisi kuitenkaan voineet viettää enää juurikaan pidempää aikaa sisätiloissa.

Muutama tunti siinä sitten vierähti kasvien siirrossa. Aluksi oli tarpeen sitoa niitä paremmin yhteen ja tukea niitä kasvatusalustaan. Liian pitkäksi venyneet oksat ja latvat täytyi pätkiä. Itse siirto onnistui lopulta suhteellisen kivuttomasti ja suurimmilta tapaturmilta vältyttiin. Tämän jälkeen vuorossa oli kasvien tukeminen keppiviritelmien avulla paikoille ja lopulta ne ympäröitiin vielä harsokankaalla. Ensisijaisesti tämän käytännön tarkoituksena on estää kasveja palamasta auringonpaisteessa. Tämän lisäksi kangas tarjoaa suojaa tuulta ja kylmää lämpötilaa vastaan.    

Chilit hallaharsoon käärittynä

Niin, oliko tämä kasvien siirto ulos sitten lopulta kovinkaan hyvä idea? Tämä jää nähtäväksi. Päivä kasvien siirron jälkeen täällä puhaltelee kenties kevään rankin puhuri, joka saa sateenkannut ja viltit lentelemään tuulessa. No ainakin tomaattisotaan liittyen voidaan katsoa, että olemme saavuttaneet yhden pisteen viemällä tomaatin ensimmäisenä pihalle.