Clockwork Orange (ruukku 5/2019)

 Jälleen lähdin koittamaan geometrisempaa ja aavistuksen verran rouheampaa muotoilua. 



Tämän ruukun valmistuksen kohdalla meinasi käydä pieni hama, kun savi pääsi jostain syytä kuivumaan liiaksi kesken prosessin. Siihen tuli kahden viikon tauko tekemiseen väliin ja olisiko ollut muovipussissa reikä tai jotain. Onneksi ei ollut aivan liian kova, joskin viimeistely jäi vähän vaiheeseen. Pelkäsin myös, että halkeaa poltossa tai kuivuessaan, kun joutui lisäämään kosteampaa savea kuivemman saven päälle. Ehkä sitten onnistuin kostuttamaan kuivuneemman pinnan riittävästi, kun ei kerran tullut mitään halkeamia ja ruukku tuli uunista paljon parempana mitä olin uskaltanut toivoakaan.

Suorakulma #Ossi1 (ruukku 4/2019)

Mittatilaustyö tälle puulle. Suorakulmaa lähdin työstämään ja tarkoituksena tehdä kaikin puolin mahdollisimman tasainen ja viimeistelty ruukku.

Ruukutus keväällä. Ruukun koko (34 x 26 x 6,5).

Clockwork Black (ruukku 3/2019)

Tällä kertaa koitin vähän erilaisempaa muotoilua. Tutulla tapaa liikkeelle sisäisen muotin avulla. Huomasin myös, että  käyttämäni vaahtomuovimateriaali ei juurikaan tartu saveen kiinni, joten uskalsin jättää paperin välistä pois.

Lopputuloksesta tuli jopa odotettua parempi. Paljon käsityötähän tämä vaatii muotin käytöstä huolimatta. Tämän ruukun kohdalla opin jotenkin puolivahingossa myös käyttämään puisia savityökaluja enemmän pinnan viimeistelyyn. Reunoista opin tekemään vähän siistimpiä työkalujen avulla. Mitä vähemmän kädet koskevat suoraan saveen viimeistelyssä, sen parempi.

Ruukun koko 22.5 x 6.5.

Musta ovaali ruukku (ruukku 2/2019)

Syksyn toinen valmistunut ruukku oli keskikokoinen ovaali (27 x 21,5 x 6). Tämän koitin tehdä mahdollisimman nopeasti sisäisen muotin avulla, sen kummemmin viimeistetelemättä ja katsoa minkälaista jälkeä sillä tavoin saa aikaan. Olen lopputulokseen oikein tyytyväinen.

Keramiikkakurssin satoa

Tämän syksyn ja talven keramiikkatyöskentelyyn voi olla vain tyytyväinen. Varsinkin tekniikan suhteen tuntuu tulleen otettua isoja askeleita eteenpäin. Seuraavaksi vähän yhteenvetoa ja listausta tekemisestä ja tekemisen vaiheista.

1. Kaikki lähtee liikkelle suunnittelusta. Mitä tarkemmin asiat suunnittelee, sen helpompaa itse tekeminen on. Oleellista on miettiä ennen tekemistä, mitä kaikkea ruukun tekemisessä tarvitsee ottaa huomioon. Tämä pätee niin ajan käyttöön, materiaaliin (savia on erilaisia), työvaiheisiin, apuvälineisiin, viimeistelyyn kuin polttoon, eli kaikki tekijät pitää huomioida.

Aikaa yhden ruukun tekemiseen kuluu helposti aikaa paljon arvioitua enemmän.

2. Apuvälineiden käyttäminen ja valmistaminen. Sisäinen muotti, levytekniikka & kostea savi on osoittautunut toimivaksi komboksi. Tein nyt kuluneen syksyn aikana kaikki ruukut tällä tekniikalla. Samoin sabluunoiden käyttö on mahdollistanut tarkan jäljen aikaan saamisen. Kaksi ruukkua tein myös sisäisellä muotilla siten, etten käyttänyt ollenkaan paperia päällä. Tuo käyttämäni vaahtomuovi tuntuu hylkivän savea jonkin verran.

Käyttämäni levyn paksuus vaihtelee noin 1cm - 1.2cm välillä. Kun yhdistän ruukun reunalevyjä toisiinsa, teen sen siten, että jätän levyjen väliin ehkä sentin verran tilaa ja painelen siihen savimakkaran väliin siten, ettei sinne jää ilmaa. Sitten tasoitan reunan pyyhkimällä ylimääräiset savet pois.

Sabluunat (reunaprofiili) olen tehnyt joko 3d printterillä tai vannesahalla.

3. Viimeistelyn teen muotin poiston jälkeen siinä vaiheessa, kun savi on päässyt vähän kuivahtamaan. Nyt puhutaan ehkä nahankuivasta savesta. Viimeistelyssä olen käyttänyt yleensä savityösettien puutyökaluja.

4. Viimeistelyn suhteen olen päätynyt toistaiseki siihen, etten lähde lasittamaan ruukkuja. Kokemusten perusteella jälki ei ole ollut sellaista, mihin voisi olla tyytyväinen, johtuen pääasillisesti saatavilla olevista lasitteista ja lasittamiseen liittyvistä välineistä.

5. Työn kannattaa antaa kuivua mahdollisimman hitaasti. Varsinkin mitä isompi työ, sen hitaampi kuivatus. Itse olen kuivattanut näitä isossa muovipussissa, johon olen tehnyt reikiä ilmanvaihtoa varten.

Savityökurssin aikana kannattaa kokeilla paljon uusia juttuja, erilaisia muotoja ja tekniikoita. Näin oppii paremmin, mikä omalla kohdalla toimii ja mikä ei.

(Kuvia tulossa)


 

Ison ovaalin muotoisen ruukun rakentaminen sisäisen muotin avulla

Muotin avulla saa helposti aikaiseksi hyvänäköistä jälkeä. Tämä oli ainakin vakaa uskomukseni, kun päätin lähteä muottia veistelemään. Puuhaan ryhtymistä helpotti myös sattumoisin nurkan takaa vastaan kävellyt vaahtomuovin roikale. Minähän sen kesytin.

Kuten niin monessa muussakin asiassa, on suunnittelu kaiken A ja Å. Ihan summamutikassa en tunnekuohun vallassa hyökännyt vaahtomuovin kimppuun. Ensin homma vaati vähän suunnittelua.

Suunnittelun jälkeen edettiin seuraavalla tavalla:

1. Oikean kokoisen muotin valmistaminen (keskimmäinen yllä näkyvästä kuvasta). Tähän käytin vannesahaa ja suurimmat epätasaisuudet tasoitin hiekkapaperilla. Sahasin 8 asteen kulmassa.

2. Muotin kääriminen paperiin. Kannattaa käyttää hieman tavanomaista paksumpaa paperia, ettei se repeä kesken puuhien. Ikean ohjevihkonen toimi erinomaisesti. Maalarinteipillä paperi kiinnitetään muotin ympärille siten, että paperia tulee muotin reunoille ja pohjaan.

3. Savilevyn valmisteleminen. Valmistin ensin ruukun pohjalevyn ja sitten reunat. Näin pohja ehtii  hieman kuivua sinä aikana, kun asettelee reunoja paikalleen.



4. Pohjan kiinnittäminen paikoilleen.



5. Muotin irrottaminen. Paperia avataan päältä ja muotti vedetään varovasti irti, esimerkiksi vaahtomuoviin ruuvattavien koukkujen avulla. Lopuksi paperi poistetaan.



6. Viimeistelyä ja jalkojen kiinnitys. Annoin ruukun ja jalkojen kuivua nahan kuivaksi ennen kiinnitystä. Nyt käytin viimeistelyyn ihan vanerinpalaa. Jos ruukkuun haluaa profiilin, tähän tarkoitukseen sopii hyvin vanerista leikattu tai 3d-tulostimella tulostettu sabluuna.





7. Lasittaminen. Laitoin pohjalle roosan väristä savilieteväriä. Virheistä oppineena tajusin käyttää savilieteväriä ennen raakapolttoa. Raakapolton jälkeen laitoin ruskean lasitteen pintaan.

8. Valmis!

Mielestäni tämä onnistui aikas hyvin.  Mongolianvaahtera on tässä kasvattanut kokoa ja nebaria tämän kesän. Syksy lähenee ja kohta alkaa taas savikerhohommat, kivaa! 

Kartiovalkokuusen ruukutus

Tälle puulle tein hienon ruukun. Oikein tarkkojen mittojen mukaan ja kaikkea.



No sehän sitten meni halkeamaan kuivuessaan. Näköjään pitää ottaa savikerhossa aina yksi tälläinen tilastotappio per lukuvuosi. No, jos rehellisiä ollaan, ei tämä aivan yllätyksenä tullut. Viimeisiä kertoja vietiin ja kiireellä väsättiin. Pahin moka ehkä siinä, etten antanut hiljakseen kuivua.

Kova oli halu laittaa tämä bonsairuukkuun, joten toisella ruukulla mentiin. Muuten jokseenkin oikean kokoinen, joskin lasittamaton olisi toki ollut havupuulle parempi vaihtoehto. Ei tämäkään onneksi pahimmasta päästä ole. Kiitos maltillisen värisen lasitteen.



Tämä oli puhtaasti langoitustarkoituksiin hangittu puu. Nebarista ei ollut mitään hajua ennen tätä ruukutusta. Aika lailla yllätyksiltä säästyttiin hyvässä ja pahassa. Ei mitään kummoista nebaria, toisaalta ei myöskään harmillista käänteistä kapenemaa. Aivan en siihen kulmaan ja etupuoleen saanut puuta taipumaan, jonka mukaan olin puun muotoillut. Puu näyttää myös hieman hassulta, kun oksien päihin on tullut uutta kasvua ja ne ovat kääntyneet ylöspäin. Kesällä on tarkoituksena korjata hieman langoitusta ja muotoilua.

Suorakulma kanadantuijalle

Lisää herkkua pukkaa uunista. Pikkuhiljaa alkaa valmistumaan ensimmäiset tämän vuoden, tai no okei - viime syksynä valmistetut ruukut. Olen ollut vähän saamaton tuon lasittamisen suhteen.

Tämä ruukku menee kanadantuijalle. Ehkä vähän turhan matala tuli tehtyä, mutta näillä mennään. Ei tästä myöskään pitänyt tulla lasitettua ruukkua, mutta kun tarjolla ei ollut kuin valkoista savea, niin nyt kävi näin. Lasitukseen olen tosin varsin tyytyväinen. Mielestäni oikein hyvää jälkeä. Tämä tulee jo tänä keväänä käyttöön.

Mitat: 26 cm x 20 cm x 3,5 cm

Pari ruukkua jalavalle

Tämän lukuvuoden savikerhon ohjelmassa on ollut ruukkujen tekeminen puiden mittojen mukaan. Tässä pari ehdokasta jalavalle ensi keväälle.

Suorakulma1:

Mitat: 25,5 cm x 19 cm x 14 cm

Ja sitten vähän leveämpi ja matalampi: Suorakulma2.

Mitat: 29 cm x 23 cm x 12 cm.

Mahdollisesti kolmas vielä tulossa. Ovaali muodoltaan.

Ruukun valmistaminen sisäisen muotin avulla, ensimmäinen kokeilu

Yhtenä tämän talven tavoitteista savikerhossa oli ruukun tekeminen muotin avulla. Liikkeelle lähdettiin altaan matalasta päästä. Varpaat juuri ja juuri kastuivat.

Elikkäs. Ensin kääräsin ämpärin paperiin. Sen ympärille käärin savilevyn. Nostin koko höskän savilevyn päälle. Ja sit ämpäri pois. Nopeata ja helppoa. Näin ruukku valmistuu aika aikayksikön.

Kutsun tätä muottia sisäiseksi muotiksi, kun ei parempaakaan termiä ole tiedossa. Homman helppoudesta innostuneena päätin jalostaa tekniikkaa hieman pidemmälle. Jatkoa luvassa siis. 

Mitat: 22 cm x 7,5 cm.

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan...

Ei, kuvassa ei ole kerroskakku, vaikka se hämmentävän paljon siltä näyttää. Ja vaikka kokoluokka on tyyliä iso, ei sisältä ole pomppimassa vähäpukeisia naisia (eikä varmaan miehiäkään). Uskoisin.



Mutta mistä kummasta sitten lienee kyse? Jotain makeata ainakin lienee tiedossa. Näin ainakin, jos hyvin valmistettua bonsairukkua pitää mieleisenä. Menin ja löysin tuollaista kevyttä vaahtomuovia palasen, joten tein siitä muutaman apuvälineen bonsairuukun tekemiseen. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun laitoin vannesahaan hieman kulmaa (8 astetta) ja surruttelin menemään. Pian oli kasassa yksi ympyrämalli ja kolme ovaalimallia.

Nyt kun näistä lähtee ruukkuja valmistamaan, homma etenee siten, että aluksi muotti kääritään paperiin kolmelta sivulta. Seuraavaksi savilevystä valmistetaan reuna, jonka jälkeen pohja kiinnitetään paikoilleen. Lopuksi muotti otetaan pois ja ruukku viimeistellään. Tarkoituksena laittaa vielä myöhemmin tarkemmat tiedot siitä miten homma eteni, jos eteni.

Sininen päiväuni x 3

Tässä viime kevään savityökurssin viimeinen lasitusuunista ulos tullut satsi kokonaisuudessaan. Valitsin lasitteeksi tuollaisen vaalensinisen värin oikeastaan ihan sillä perusteella, että muiden kurssikavereiden lasitukset kyseisellä lasitteella olivat onnistuneet oikein mainiosti. (Ja koska en ehtinyt tehdä koelasituksia muilla lasitteilla.) Itse olen lopputulokseen varsin tyytyväinen.

Pidän jotenkin erityisesti siitä ajatuksesta, että itse keräämälle ja kasvattamalle puulle tekee myös ruukun itse. Ruukuntekoharjoitukset jatkuvat taas ensi syksynä jo reilun kuukauden kuluttua.

Ruukkujen koot:
27 x 11,
15 x 11 x 7,
24 x 14

Tumma lasittamaton suorakulma x 2

Tämä malli on yksi lempiruukuistani. Simppeli suorakulmio, jossa keskellä kulkee koristenauha. Olihan tällaisen tekemistä siis pakko koittaa myös itse. Varsin tyytäväinen olen lopputuloksiin. Näiden tekemisessä käytin vanerisabluuna apuna reunanauhan muotoilussa.

Ruukun koot: 29 x 23 x 9 ja 25 x 20 x 8. Näitä on tarkoitus tehdä lisää hieman eri kokoisina.

Rouhea lasittamaton suorakulma

Itseäni taiteessa miellyttää yleisesti ottaen hieman rouheampi jälki. Sama pätee bonsairuukkuihin. Toki joillekin puille sopivat hillitymmän ja siistimmät ruukut paremmin. 

Rouhea jälki oli kuitenkin se, jota lähdin hakemaan tämän ruukun ulkopinnassa. Jonkin verran sai aivojaan vaivata ja testata erilaisia ratkaisuja, ennen kuin löytyi sopivin vaihtoehto. Sellainen, jolla sai sellaisen luonnollisen näköistä pintaa aikaiseksi. Kivi toimi parhaiten.

Ruukun tein 1,2,cm paksuisesta savilevystä. Oikeastaan koko kurssin ajan tuli pohdittua, mikä olisi ruukun oikea paksuus. Liian paksua ei viitsisi tehdä, kun silloin varsinkin isommista ruukuista tulee helposti turhan painavia ja liian ohut saattaa rikkoontua helpommin käytössä. Vastaus siihen on edelleen hakusessa. Tähän ruukkuun olen oikein tyytyväinen. Tästä tulee vielä hyvä ruukku jollekin havupuulle.

Ruukun mitat ovat: 23cm x 18cm x 10cm.

Itse tehtyä makkaraa - ensimmäiset itse tehdyt ruukut

Nopeasti kuluu aika savitöiden parissa. Lystiä oli koko kurssin ajan. Tosin tuntuu hyvin vahvasti siltä, että kerta-annos viikossa kaksi ja puoli tuntia kerrallaan on minulle aivan liian pieni annos pureskeltavaksi. Tällä tahdilla tehtynä suunnitelmia on jo nyt valmiina ainakin seuraavan kolmen vuoden varalle, itselle ja muille. Eipä siinä, kyllähän tätä voi ihan rauhalliseen tahtiin tehdä, eikä minkään ruukun valmistumisella ole hoppu ainakaan puiden kannalta tarkasteltuna.



Oman tekemisen kohdalla paino oli koko kurssin ajan tekniikoiden opettelussa ja ihan vain tutustumista materiaaliin. Ensin harjoiteltiin makkaratekniikka, jolla tein ensimmäiset kolme ruukkuani. Niistä ensimmäinen päätyi roskikseen raakapolton jälkeen. Lasittamiseen en viitsinyt käyttää aikaa turhaan, sen verran ruma siitä tuli.

Toisen makkaratyön kohdalla päätin koittaa hieman toisenlaista muotoa, sellaista korkeampaa. Samalla koitin myös pintakuvion tekemistä. Lasituksessa homma kosahti ja lopputuloksesta tuli niin törkeä etten jaksa nähdä vaivaa edes kuvan ottamiseksi.

Kolmannessa makkaratyössä päätin tehdä mahdollisimman pyöreän ruukun, sellaisella puun kaarnan muotoisella pintakuvioinnilla. Mielestäni tästä tuli oikein onnistunut. Ainakin lasittamiseen asti. Liian paksu ja tylsä lasitus oikeastaan peitti ruukun hienoimmat osiot alleen ja teki siitä sellaisen muovisen oloisen. Jossakin tasaisemmassa ruukussa kyseinen lasitus olisi voinut toimia oikein hyvin.

Opittua tuli paljon jo näiden ensimmäisten makkaratöiden kohdalla:

 - ruukkua tehdessä on hyvä suunnitella etukäteen työvaiheet

 - ruukun jalat on hyvä tehdä valmiiksi jo samaan aikaan kun valmistelee muun ruukun.

 - lasittamista kannattaa testata koepalojen avulla

 - ruukun tekeminen ottaa aikaa. Saven on hyvä myös kuivua hieman eri työvaiheiden välillä. liian märän saven pintaviimeistely on hankalaa

Makkaratekniikan avulla saa helposti tehtyä ruukun ja makkaratekniikan avulla pystyy tekemään paljon muitakin muotoja. Itse olen kokenut levytekniikan kuitenkin palvelevan omia mieltymyksiäni ruukun rakentamisen suhteen paremmin. Levytekniikkatöitä olen tehnyt loppuajan. Niiden esittelyä jatkossa lisää.