maanantai 21. tammikuuta 2019

Bonsain kehityksen kaksi vaihetta: kehitys (developement) ja ylläpito (refining)


Bonsain kehityksen kaari voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen osaan. Ajallisesti ensimmäisenä tulee kehityksen vaihe, jota seuraa ylläpito. Yhden puun kohdalla voi helposti olla käynnissä nämä kaksi vaihetta samaan aikaan puun eri osissa.

Kehitysvaihe

Yleensä kehityksessä lähdetään liikkeelle nebarin ja rungon kasvattamisesta. Usein käytetään bonsairuukkua isompaa kasvualustaa, sillä pieni ruukku rajoittaa merkittävästi puun kasvua. Laittamalla tikun liian pieneen ruukkuun, saa kasvatettua tikun liian pienessä ruukussa.

Antamalla puun kasvaa vapaasti leikkaamatta joko maassa tai isossa ruukussa, nopeutetaan puun kehitystä huomattavasti. Jossain vaiheessa voidaan alkaa jo puhua bonsaista. Mitä enemmän puulla on tilaa juurikasvulle ja mitä enemmän puulla on käytettävissään yhteyttävää lehtimassaa, sen nopeampaa kasvu. Usein tämä tarkoittaa esteettisten tekijöiden kannalta lyhyemmällä tähtäimellä törkeää ulkonäköä, joskin pitemmällä tähtäimellä paremmalta näyttävää puuta.

1. Nebarin ja rungon kehitys kannattaa aloittaa ennen oksiston muotoilua. Nebarille on hankala tehdä mitään jälkikäteen.

2. Kun tarkoituksena on kasvattaa runkoa ja/tai nebaria, ei tässä vaiheessa ole tarpeen käyttää bonsairuukkua tai kiinnittää huomiota liialti oksistoon.

2.1. Lehtipuiden kohdalla tämä tarkoittaa, ettei oksia kannata turhaan leikata vielä tässä vaiheessa, sillä vain hidastaa puun kehitystä.

2.2. Havupuut harvemmin tekevät oksia vanhaan kasvuun runkoon, joten niiden suhteen on syytä kiinnittää jo varhaisemmassa vaiheessa enemmän huomiota siihen, miten puuta haluaa rakentaa.

Lehtipuut kestävät juurten huomattavaakin leikkaamista pääsääntöisesti hyvin. Havupuiden kanssa on syytä edetä maltillisemmin. Havupuiden kohdalla hyvä nyrkkisääntö on jättää osa juurakosta aina koskematta. Mitä vähemmän havupuun juuria sorkkii, sen parempi.

Oksien kehittämiseen päästään siinä vaiheessa, kun pikkuhiljaa ollaan tyytyväisiä nebariin ja runkoon. Oksaston kohdalla mietitään, mihin kohtaan runkoa haluaa jättää oksia ja mitkä oksat poistetaan. Tässä vaiheessa aletaan jo tarkemmin miettiä koko puun ja oksien rakennetta langoittamalla ja leikkaamalla oksia. 

3. Uhrioksia voidaan käyttää vahvistamaan sekä runkoa, että yksittäisiä oksia.

4. Lehtien koko ja neulasten pituus ovat tässä kehitysvaiheessa yhdentekeviä.

Kehitysvaiheelle tyypillistä on, että puuta lannoitetaan paljon ja että sen annetaan rauhassa kasvaa ilman että kasvua leikattaisiin tai nypittäisiin.

Vastakerätyt puut kuuluvat pääsääntöisesti kehitysvaiheessa olevien puiden kategoriaan. Puuta lannoitetaan paljon ja sen annetaan kasvaa rauhassa leikkaamatta ja langoittamatta sitä. Puun muotoilu kannattaa aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun puu on selkeästi elinvoimainen. Usein tästä on merkkinä spontaanisti ilmestyvät takasilmut.

Ylläpitovaihe

Ylläpitovaiheessa puuta nypitään ja leikataan enemmän. Yleensä silmujen nyppiminen tapahtuu keväällä. Päämääränä on ylläpitää aikaansaatua muotoa ja ohjata puun kasvua vahvoilta alueilta heikommille alueille. Tämä tapahtuu oksa kerrallaan ja on täysin mahdollista, että osa puusta ennättää ylläpitovaiheeseen ennen muuta puuta. Tarkemmat nyppimisen ja leikkaamisen käytännöt vaihtelevat puulajista ja harrastajasta riippuen. Usein puuta myös lannoitetaan aiempaa vähemmän. Lopulta tavoitteena on päästä siihen tilaan, ettei puuta enää tarvitse langoittaa, vaan se pysyy muodossaan leikkaamisen ja nyppimisen avulla. Oleellista on pohtia sitä, mitä haluaa saavuttaa ja määritellä toimenpiteet sen mukaan. Parasta tässä touhussa on se, ettei puun tarvitse ikinä olla valmis, vaan sen pariin voi aina palata uudestaan.

1 kommentti:

  1. Tässä vielä hyvä kirjoitus aiheeseen liittyen: https://bonsaimirai.com/node/808

    VastaaPoista