1. Riittävän ajan varaaminen.
2. Hyvien ja selkeiden langoitusohjeiden noudattaminen. Eri ohjeiden sekoittaminen keskenään helposti sekoittaa vain toimivaa systeemiä.
3. Kummankin käden käyttö sekä langoituksessa, että taivuttamisessa.
4. Taivuttaminen siten, että lanka jää sisäkaarteeseen.
5. Lankan laittaminen aina oksan 'olkapään' kautta. Vastakkaiselle puolelle taivutussuuntaan nähden.
6. Puun siistiminen ennen langoitusta. Tarkoittaa kahteen leikkaamista ja väärässä paikassa olevien oksien poistamista yms.
7. Lankaa käytetään vipuvartena, eikä kieputeta oksan ympärille lähietäisyydeltä.
8. Padien muodostuksessa pienemmät oksat taivutetaan aina ensin kohti isompaa oksaa ja sitten ulos.
9. Rakenteellisessa langoituksessa (rungosta lähtevät oksat) seisotaan sivulla, pienempien oksien langoittamisessa kohtisuoraan puuhun nähden.
10. Pienemmät oksat langoitetaan aina ulkokautta. Liikkeelle kauimmaisesta oksasta. Lanka myös tällöin aina olkapään kautta. Voi laittaa ylhäältä tai alhaalta.
11. Sama kulma 55-60 astetta kaikkialla.
12. Etukäteen mietitään, minne suuntaan halutaan taivuttaa oksia.
13. Oksien suojaaminen raffialla tai teipillä pääasiallisesti tarpeetonta.
14. Kaikkea ei tarvitse langoittaa, riittää että kontrolli säilyy.
15. Kaikki oksien päät samaan suuntaan, ylöspäin kohti aurinkoa.
16. Isoin muoto tehdään isompiin oksiin. Pienempiin oksiin ei tarpeellista.
Aika paljon saa miettiä langoittamisen aikana toimivia vaihtoehtoja, älyjumppaahan tuo on. Tosin kyllä sitä jokusen puun joutuu langoittamaan ennen rutiinin muodostumista. Sellainen mukava asia langoittamisessa tuli huomattua, että parempaan suuntaan mennään koko ajan. Ja tuleehan siitä aika kiva fiilis, kun saa laitettua langan oikein ja helposti paikoilleen ja se vielä toimii niin kuin pitää. Seuraavat langoittelut luvassa vasta ensi vuoden puolella, silloin pitää koittaa myös kuparia alumiinin lisäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti