Kerätyille puille on tapana antaa jokin nimi. Tätä voisi
kutsua lohdutuspalkinnoksi. Tämä kun löytyi samalla kertaa, kun olin
saanut havaita sähkölinjojen alusten raivauksen aikaansaannokset. Siinä
tuhoutui aika monta kivaa puuta, joita olin ehtinyt katselemaan ja osaa jo leikkaamaan. Mutta ei se mitään, puitahan metsässä riittää.
Parempaa nimeäkin ehtii miettimään myöhemmin, ihan kiva puu tämä kuitenkin on.
Puu kasvoi kiven päällä ja kun sitä koitti vähän tönätä, tuntui se antavan periksi. Tämä voi pitää hyvänä merkkinä keräämisen kannalta. Hetken aikaa juurakkoa tongittua, paljastuikin sitten ikävämpi yllätys. Valtavan kokoinen juuri kasvoi kallion rakoon.
Puu kasvoi kiven päällä ja kun sitä koitti vähän tönätä, tuntui se antavan periksi. Tämä voi pitää hyvänä merkkinä keräämisen kannalta. Hetken aikaa juurakkoa tongittua, paljastuikin sitten ikävämpi yllätys. Valtavan kokoinen juuri kasvoi kallion rakoon.
Hieman hassun muotoisen juuripaakun kanssa pääsi pyörän kanssa matkaa taittamaan. Ajattelin säilyttää myös tuon ylimääräisen paakun sellaisenaan vielä hetken aikaa. Leikkaan sen vasta siinä vaiheessa pois, kun neulaset ovat tulleet kunnolla esiin ja kasvaneet jo jonkin aikaa. (Puu nostettu 19.4.)
Miten sait tuon istutettua? Tuli mieleen että menisi kahteen ruukkuun :-D. Hyvä yksilö tämäkin, kaksirunkoinen ehkä? Alempi runko on nätti, sekin riittäisi.
VastaaPoistaHyvä arvaus tuo kaksi ruukkua :). Ruuvilla laitoin kiinni ison juuren laatikon reunaan. Tosi tukevasti sain siten kiinnitettyä puun laatikkoon. Ylimääräinen juuripaakku meni toiseen ruukkuun. Sitä en varsinaisesti istuttanut mitenkään, vaan annoin sen sellaisenaan olla vaan. Kumpaakin olen kastellut ja lannoittanut samalla tavoin. Hyvin on lähtenyt kasvuun ja uudet neulaset ovat jo tulleet näkyviin.
VastaaPoistaItsellä ensimmäinen idea muotoiluun liittyen oli vain alaoksan säilyttäminen. Lopullinen päätös tapahtuu sitten parin vuoden kuluttua, kun teen tälle ensimmäisen muotoilun. Saattaa olla että yläpuolikin tulee mukaan.