perjantai 7. heinäkuuta 2017

Raivuukoneen jalanjäljissä, Osa II


Ei saa antaa pienten vastoinkäymisten lannistaa. Kyllä metsässä puita riittää. Seurailin raivuukoneen jalanjälijssä ja kyllähän sitä kaikkea kivaa pientä ja isompaa tuli vastaan. Kun kaikki on vedetty matalaksi, tarkastelee maisemia ihan uusin silmin. Tarkoituksena on aloittaa löytöjen valmistelu tulevien vuosien nostoja varten jo tänä syksynä.

Tästä männystä ei juuri kuvan perusteella kunnon käsitystä saa. Kasvaa kallion reunalla ja on ihan veikeän muotoinen. Yksi isompi juuri pitää kallion reunalla. Suunnitelmissa leikata kallion päällä kasvavat juuret ensin lyhemmiksi ja laittaa hyvää kasvuainetta (=rahkasammal) juurten ympärille. Seuraavana keväänä isoimman juuren kuoren poistaminen sen ympäriltä. Tarkoituksena huolehtia siitä, ettei puu käytä isoa juurta ravinteiden keräämiseen, mutta huolehtia samalla siitä että puu pysyy paikoillaan. Nosto keväällä 19. Mahdollista kääntää pystyasentoon tai tehdä cascadetyyppistä puuta. Paljon myös ainesta kuolleen puun työstämiseen.



Tämä pikkumänty kasvaa kiven päällä ja olisi siitä sellaisenaan poimittavissa. Puu heilui hyvin kun sitä liikutteli. Nyt syksyllä olisi tarkoitus leikata juuria lyhyemmiksi toiselta puolen puuta. Sama operaatio toiselle puolen puuta ensi keväänä ja nosto saman vuoden syksynä tai 19 keväänä. Melkein shohin kokoon menisi.


Rannan lähettyviltä löytyi myös paljon erilaisia lehtipuiden kantoja. Nyt en kerennyt niitä tarkemmin käymään läpi, mutta täällä on syytä vierailla myöhemmin.


Hyvännäköisiin pikkukatajoihin en ole juurikaan törmännyt aiemmin täällä päin liikkuessa. Nyt tuli vastaan pikkukaveri, joka vaikutti oikein lupaavalta. Kuvasta ei oikein näe kunnolla mitä tässä tapahtuu. Runko kasvaa mutkitellen maata myöten ja siitä on noussut näkyviin tuo maan päällinen osa. Tämä on erittäin hyväkuntoinen, kompakti ja tuuhea yksilö. Juuria tässä pitäisi leikata ennen varsinaista nostoa. Katajat kun ovat käsittääkseni sieltä hankalimmasta päästä siirrettäviä. Tässä on kuitenkin se ongelma, että puu sijaitsee kulkureitin varrella, jossa kulkee myös koiria. Juurten leikkaamisessa pitäisi siis jotenkin huolehtia siitä, ettei se pääse liikaa liikkumaan. Nyt kesän lopussa olisi tarkoitus tehdä ensimmäinen juurten leikkuu.


Tässä puolestaan jättikataja. Rungon alaosa varmaan 20-30 senttiä ja yksi pienempi oksa elossa. Tsekattava myöhemmin tarkemmin.


Keittoainekset kasassa.


Seuraavana tulikin vastaan mahdollisesti vuoden paras löytö. Kuusi, jossa on kivasti liikettä moneen suuntaan ja runkoa lähellä oleva kompakti kasvu. Alhaalta ylöspäin kapeneva runko ja kaiken lisäksi helposti nostettavissa. Kasvaa ravinteikkaan oloisessa pehmeässä maassa. Sahasin pari isoa juurta puun lähettyviltä poikki siten, että katsoin kohdan jossa niistä lähtee kasvamaan pienempiä juuria ja siitä jonkun matkaa sen jälkeen alkoi saha laulaa. Samalla selvisi että puun saa helposti ylös. Valmistelen toisen puolen puun juurista syksyllä ja toisen keväällä. Nosto saman vuoden syksynä. Ps. kuvan laatu ei välttämättä johdu puun satumaisista ominaisuuksista, vaan ihan vain kosteudesta linssissä.


Tässä toinen kuusi lähettyviltä. Leikkasin vähän pienemmäksi. Myöhemmin selviteltävä onko tästä mihinkään.


Kuusilinjalla jatketaan. Tässä vanha kaveri parin vuoden takaa. Olen tätä aikaisemmin leikannut pariin otteeseen ja nyt uudestaan. Nyt kasvu on aikas tuuheata ja hyvin lähellä runkoa. Kasvua tulee monesta eri kohtaa  runkoa. Kyseessä on todellinen jättikuusi, jonka hyviä ominaisuuksia en oikein ole saanut kunnolla kuvaan talletettua. Tyvi sellaiset 30 senttiä, korkeus ehkä metrin luokkaa. Tätä ei yksin juuri siirrellä. Kiven päällä kasvaa. Tarkemmin en ole vielä ehtinyt tutkia onko tämä edes nostettavissa. Sen aion selvittää tulevana syksynä ja nosto sitten mahdollisesti  parin vuoden kuluttua, kunhan ensin saa juuria valmisteltua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti