Homma lähti liikkelle siten, että valittiin suunta rungolle ja sitten jäljelle jäävät oksat. Rungosta löytyi jonkin verran kapenemaa, mutta ei juurikaan liikettä. Olisi siis tärkeätä, että oksat tuovat eloa puuhun. Ennen langoittamista oksat siistittiin ja leikattiin kahteen. (Tosin jätin oksien päihin enempi haaroja, sillä pelkäsin miten puulle käy, kun siltä oli poistettu jo niin paljon neulasmäärää. Ehkä nekin olisi voinut leikata aivan hyvin kahteen heti kättelyssä.) Tässä sai käyttää aika paljon aikaa kun mietti että mitä jättäää ja mitä leikkaa. Osa päätöksistä syntyi vasta sen jälkeen kun olin langoittanut jo osan puusta. Tämä on ihan ok. Varsinaisessa langoittamisessa kuluikin aikaa sitteen reilusti, varmaan ainakin viisi tuntia meni koko puun muotoiluun. Paljon joutui aina miettimään minne langan laittaa ja miten se toimii. Välillä onnistuin, välillä en. Välillä lanka ei tarjonnut riittävää pitoa ja välillä oksat katkeilivat tahattomasti. Välillä lanka näytti tosi tyhmältä. Ja sitten tehtiin taas uudestaan.
Kokonaisuuteen olen kuitenkin tyytyväinen. Tämä oli ensimmäinen kokonaan langoittamani puu, jonka langoittamisen yhteydessä olin käyttänyt aikaa oikeaoppiseen langoittamiseen. Teoria ei vaan siirry käytäntöön ihan tuosta noin vaan, vaan vaatii enemmän harjoittelua. Eikä kaikkia yksityiskohtia muista aluksi. Tältä puu näytti heti langoittamisen jälkeen.
Pari kuukautta langoittamisen jälkeen kun katsoo puuta, huomaa että oksien päät ovat kääntyneet ylöspäin kohti valoa ja kasvua on tullut oksien sisäosiin paikoitellen. Jatkossa takasilmuja pitäisi alkaa popsahtelemaan oksien sisäosiin, kunhan ne vain saavat aurinkoa ja kunhan oksien antaa kasvaa.
Mitä sitten pitäisi näin jälkeen päin ajatella lopputuloksesta? Tuleeko tästä bonsaita vai ei? Mikä toimi langoituksessa hyvin ja mikä vähemmän hyvin? Itse näkisin niin, että jos tästä löytyy kelvollinen nebari, niin tässä on aineksia ihan kelvolliseen bonsaihin. Alimman oksan voi mahdollisesti ottaa kokonaan pois ja toiseksi alimmasta oksasta voi tiputtaa osan alemmas. Oikealla oleva oksa näyttää tässä vaiheessa liian pieneltä pituuteensa nähden. Sille on kuitenkin tässä vaiheessa hankala tehdä mitään sen kummempaa, sillä sen poistaminen ei oikein käy päinsä. Toiselle puolelle jäisi vain yksi pieni oksa ja se saisi puun näyttämään hyvin epätasapainoiselta. Toivon että siihen tulee kasvua lehemmäksi runkoa, jolloin sitä voi lyhentää ja se näyttää silloin myös paremmalta kun kasvu on lähempänä runkoa. Pientä uudelleen sijoittelua oksien suhteen on myös syytä tehdä, etteivät ne mene liiaksi päällekkäin.
Langoittamista tarkastelin kaksi kuukautta ensimmäisen langoituksen jälkeen tarkemmin, heti sen jälkeen kun olin katsonut uudemman kerran langoitusvideot läpi. Nyt pystyi hyvin havaitsemaan mitä oli tullut tehtyä oikein ja missä on parantamisen varaa. Suurimmat ongelmat olivat ensinnäkin siinä, että olin yhdistellyt aikaisempaa tietoa langoitukseen liittyen siihen, millä opeilla nyt opettelin langoitusta, jonka seurauksena kokonaisuus ei toiminut. Toiseksi on ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota kaikkiin langoitukseen liittyviin tärkeisiin asioihin.
Hyviä asioita tämän puun langoituksessa oli se, että pyrin aina huolellisesti miettimään minne lanka tulee, että se toimii. Ja vaikka lankaa ei oltu kaikilta osin laitettu oikein, se pääasiassa toimi. Olin myös saanut langan suurimmaksi osaksi ihan runkoon kiinni.
Langoituksen korjaamiseen liittyviä tekijöitä onkin sitten enemmän. Kumpaakin kättä olisi voinut käyttää enemmän hyödyksi. Toisen käden on tuettava aina lankaa ja varsinkin tämä on tärkeää niissä kohdin, kun oksa lähtee runkosta ja kun pienempi oksa lähtee isommasta oksasta. Sama pätee myös taivuttamisen suhteen. Toista kättä käytetään tukeen langan kohdalta kun toisella kädellä taivutetaan oksaa. Varsinkin isompien oksien kohdalla (Structural wiring) oksia taivutetaan siten, että lenkki on taivutettavan kohdan sisäkaarteessa. Oksaa myös taivutetaan siten, että se taipuu langan mukaisesti, jolloin lanka kiristyy ja pitää oksan paremmin paikoillaan. Lankaa pyörittävä käsi käyttää lankaa vipuvartena, eli langasta otetaan kauempaa kiinni, jolloin langan pyörittäminen on helpompaa. Oksien päiden langoittamiseen en ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota. Tärkeää on, että että lankaa laitetaan riittävästi siten, että saadaan ohjattua oksien päät kohti valoa. Oksien muotoilussa olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota siihen, että pienemmät oksat taivutetaan ensin kohti isompaa oksaa ja sitten ulos. Isompien oksien kohdalla olisi voinut käyttää parissa kohtaa isompaa lankakokoa.
Bonsairuukkuun tämä menee ensi keväänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti