Leikkaamisen perusperiaatteet, leikkaaminen kahteen

Vastattaessa kysymykseen miten bonsaita leikataan, on syytä pohtia ensin hetki sitä miksi niitä leikataan. 

Pääasiallisena pyrkimyksenä on halutun muodon aikaansaaminen. Tämä muoto vaihtelee lajikohtaisesti, ’bonsaisääntöjen’ sekä omien subjektiivisten mieltymysten mukaan. Muodon aikaansaamiseksi ja säilyttämiseksi täytyy puuta leikata säännöllisesti. Ja että puuta voitaisiin leikata, täytyy sen olla erittäin hyvässä kunnossa.

Havupuilla ja lehtipuilla leikkaamisessa täytyy kiinnittää huomiota eri asioihin. Ne käytännöt jotka sopivat käytettäväksi suurimmalla osalla lehtipuita ovat tappavia havupuiden kohdalla käytettynä. Ja edelleen sekä havupuiden että lehtipuiden sisällä on paljon vaihtelua sen suhteen, mitä voidaan tehdä milläkin lajilla ja mihin aikaan vuodesta.

Yksi asia leikkaamiselle on lajista riippumatta kuitenkin yhteistä. Se on leikkaamisen tekniikka, jota voidaan käyttää puiden hyvinvoinnin ja esteettisen lopputuloksen kannalta menestyksekkäästi kaikkien puiden kohdalla, oli kyseessä sitten ensimmäinen muotoilu tai valmiin bonsain hienosäätö takaisin haluttuun muotoon.

Tämä tekniikka on kahteen leikkaaminen, ja sitä voidaan käyttää niin isompien rungosta lähtevien oksien kuin tuoreen vuosikasvun muotoiluun. Tätä tekniikka voidaan havainnollistaa hyvin kuvien avulla.



Kohdassa 1 on oksa sellaisena kuin leikkaamattomat oksat hyvin usein ovat. Tässä oksassa on monta leikkaamista kaipaavaa kohtaa. Kun sitten lähdetään leikkaamaan, mietitään tällöin mihin puun kohdalla tarvitaan kasvua ja kuinka paljon. Tämän seurauksena tehdään sitten jokaisen haarakohdan kohdalla päätös siitä, mikä oksa poistetaan ja mikä jää jäljelle. Jäljelle jäävä osa voi olla hyvin pieni pätkä oksasta (2b), tai sitten lähes koko oksa (2a) sellaisenaan. Leikkaamalla puuta säännöllisesti vuosittain voidaan viidessä vuodessa saavuttaa esimerkiksi seuraava lopputulos.

Liikkeelle lähdettin kolmesta oksasta ja ajan kuluessa päädyttiin tilanteeseen, jossa oksia on 48. Jos liikkeelle olisi lähdetty sadasta oksasta, olisi oksia tullut 1600. On tietysti huomioitava, ettei kaikkiin oksiin aina tule välttämättä montaa tai edes kahta silmua, josta voisi valita mitä jättää jäljelle ja mitä leikata. Luonnollisesti sellaiset oksat voi myös poista kokonaan, joille ei näe olevan tarvetta puun kokonaissuunnitelman kannalta. Kaikkea kasvua ei myöskään aina välttämättä tarvitse jättää jäljelle, jos se ei sovi suunnitelmaan, jolloin ylimääräisen kasvun voi halutessaan leikata pois. 

Edellä näytetty oksa näyttää esimerkiksi seuraavalta ylhäältä ja sivulta päin tarkasteltuna. 

Ja edelleen puu voisi näyttää leikkaamisen jälkeen esimerkiksi seuraavalta.



Leikatessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että valo pääsee hyvin paistamaan kaikille lehdille/neulasille. Tämä tarkoittaa sitä, että kun törmäämme sellaiseen oksaryhmittymään, josta kasvaa esimerkiksi viisi oksaa eri suuntiin, jäljelle jätetään pääsääntöisesti kaksi vaakasuoraan kasvavaa oksaa. Ylöspäin ja alaspäin sojottavat oksat poistetaan, kuten seuraavassa kuvassa on tehty.

Kaikista tärkeintä leikkaamiseen ryhtyessään on huomioida puun kokonaishyvinvointi. Jos puu voi huonosti, ei sitä leikata. Myöskään sellaisia alueita ja oksia ei kannata puusta leikata, joissa kasvu on syystä tai toisesta heikkoa, vaan jättää suosiolla leikkaaminen myöhempään ajankohtaan (kuolleet oksat voi poistaa koska tahansa). Leikkaamisen suhteen ei kannata myöskään ahnehtia liikaa kerralla. Aina ei voi ennalta tietää mitkä osat lähtevät paremmin kasvuun. Saattaa olla, että suunnitelmat sitä myöten myös muuttuvat. Puun hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä, ettei sitä rasiteta kerralla liikaa. Puun varhaisessa kehitysvaiheessa voi oksia jättää kahta useamman kasvupisteeseen. Ne ehtii hyvin poistaa myöhemminkin.

Tarkoituksena on jatkossa kirjoittamaan erilliset ohjeet eri puiden leikkaamiseen liittyen, sekä malliesimerkkikuvaukset omien puiden leikkaamisesta. Suunnitelmissa on ainakin kirjoittaa kuvaukset männyn ja kuusen leikkaamisesta sekä toimenpiteiden ajankohdista.