Lannoitetesti, osa II

Lannoitetestiä takana reilu kuukausi. Hyvältä näyttää. Kaikki yksilöt ovat selvinneet hengissä ja näyttävät hyvinvoivilta (lukuunottamatta vihreässä ruukussa, joka löysi kodin itselleen toisaalla). Pöyhin kaikkien juuret läpi, eikä löytynyt mitään merkkiä, etteivätkö juuret olisi olleet kunnossa. Toisaalta eivät nuo juuret myöskään olleet merkittävästi kasvaneet. Mänty on selvästi hidaskasvuinen laji. Päällisin puolin kaikki yksilöt näyttävät myös oikein hyvinvoivilta ja kummassakin testiryhmässä. Ne ovat varautuneet myös talventuloon tekemällä kynttilän alkuja.

Cumari Pollux on myös saanut osansa lannoitetestin vahvemmasta satsista ja sen vointi on erittäin hyvä. Kasvua tulee hurjaa vauhtia ja juuret ovat kaikin puolin kunnossa. Tältä pohjalta uskaltaisin jo sanoa, että 4ml Puutarhan kesää litraan vettä kerran viikossa annosteltuna toimii hyvänä lannoitekäytäntönä puulla kuin puulla. Se tarjoaa riittävästi, mutta ei liikaa ravinteita bonsaiden käyttöön.

Ei jätetä testiä kuitenkaan tähän. Tarkoituksena on selvittää, milloin taimi on saanut liikaa lannoitetta ja mitkä ovat puun selviytymisen kannalta kohtalokkaat rajat. Niihin törmäsin ensimmäistä kertaa mäntyjen kohdalla, kun ne kasvoivat vielä mullassa ja ripottelin hieman lannoitetta niiden päälle. (olen tottunut toimimaan näin vesiviljelyksessä olevien chilien kohdalla, eivätkä ne ole koskaan laittaneet mikseen.) Välittömästi lannoitteen lisäämisen jälkeen neulaset nuupahtivat lähes kaikilla männyillä. Tämä tappoi monta pientä männyn alkua hetkessä. Käsittääkseni tässä on kyseessä ilmiö, joka tunnetaan juurten palamisena, jolloin nesteiden virtaussuunta kääntyy juurista ulospäin. Tämä kokemus innosti myös tämän lannoitetestin tekemiseen.

Jatkan testiä nostamalla lannoitemääriä tasaiseen tahtiin kuten aikaisemminkin.

I testiryhmä (1, 2)

vk8. 0,5 ml/l - ok

vk9. 1 ml /l (5.3.) ok

vk10. 1,5 ml/l (12.3.) -ok

vk11. 2 ml /l (19.3.) -ok

vk13. 2,5ml/l (30.3.) -ok

vk14. 3ml/l (9.4.) -ok

vk15. 3,5ml/l (15.4.) -ok

vk16. 4ml/l (22.4.) -ok

vk17. 4,5ml/l (29.4.) -ok
vk18. 5ml/l (5.5.) -ok 
vk19. 12ml/l (13.5.) -ok

II testiryhmä (4, 5, 6)

vk8. 1 ml/l -ok

vk9. 2 ml/l (5.3.) -ok

vk10. 3 ml/l (12.3.) -ok

vk11. 4 ml/l (19.3.) -ok

vk13. 5ml/l (30.3) -ok

vk14. 6ml/l (9.4.) -ok

vk15. 7ml/l (15.4.) -ok
vk16. 8ml/l (22.4.) -ok

vk17. 9ml/l (29.4.) -ok
vk18. 10ml/l (5.5.) -ok
vk19. 12ml/l (13.5.) -ok

Mica ruukku

Mica ruukkujen pääasiallisena materiaalina on käsittääkseni jonkin sortin mica-niminen mineraali. Nämä ruukut sijoittuvat jonnekin muoviruukkujen ja saviruukkujen välimaastoon. Tuntuma käsin kosketeltaessa on kuin muoviruukussa. Nämä ovat  muoteilla tehtyjä. Paino on kanssa selkeästi saviruukkuja kevyempää. 31,5cm halkaisija ja 9cm korkea ruukku painaa 1,7kg. Ruukkuja on kuvattu myös erittäin kestäviksi. Ulkonäkö näissä ei mielestäni poikkea erityisesti laadukkaista saviruukuista, ja nämä sopivat havupuille helposti lopullisiksikin sijoituspaikoiksi. Kyseessä ei ole siis mikään käytetyn mifupurkin kaltainen halpa muoviastia, vaan ihan oikea bonsairuukku. Painon lisäksi keveyttä on myös hinnassa, tämän ruukun hinnaksi tuli hieman päälle parikymppiä



Tarkoituksena on hommata näitä tulevaisuudessa lisää. Varsinkin isoille puille ja siihen vaiheeseen, kun puut siirtyvät ensimmäisestä kasvatuslaatikosta ensimmäiseen oikeaan ruukkuun.

Cumari Pollux, leikkaushommia

Cumari Polluxin oksat olivat päässeet venähtämään. Chili on nopeakasvuinen laji ja sitä saa olla jatkuvasti leikkaamassa.

Kasvi on kaikin puolin erinomaisessa kunnossa. Eikä mikään ihme, tämä on päässyt siivellä osaksi lannoitetestiä ja sitä on lannoitettu raskaimman mukaan. Chili on luonnollisestikin aika nopea kasvamaan, eikä pelkoa liikalannoituksesta pitäisi olla, ainakaan jos hitaammin kasvaviin mäntyihin vertaa. Tai jos on, sen näkee hyvin pian lehdistä. Ne joko nuupahtavat tai alkavat käpristyä. Kasvualustana toimii luonnollisesti bonsaille hyvin soveltuva maa-aines, siis se sama, joka on lannoitetestin männyillä käytössä.





Leikkauksen jälkeen ulkonäkö näyttää aika karulta, mutta jo reilun viikon kuluttua kaikkialle ilmestyy pieniä lehtien alkuja ja juuri tässä vaiheessa ulkonäöstä tulee kaikista edustavin. Muotoilussa ei tarvitse saksia säästellä. Chili kestää rankkaakin muotoilua erittäin hyvin ja kerralla voi poistaa helposti jopa 95 % lehtimassasta, ilman että kasvi kärsisi siitä lainkaan. Tämä toki edellyttää, että chili on kaikin puolin hyvässä kunnossa.

Viikon sisään tämä olisi tarkoitus siirtää toiseen ruukkuun, ihan vaihtelun vuoksi ja että saa muodostettua paremman käsityksen siitä, miltä tämä yksilö näyttää eri ruukuissa.

Habanero Sudden Death - siirto ikkunalle

Hyllystä alkoi tila käydä vähiin, joten Habanero pääsi ikkunalle nauttimaan keväisestä auringonpaisteesta. Ruukun koko kasvoi myös samalla ja maa-ainekseksi laitettiin pelkkää leca-soraa, raekoolta 2-6mm. Tarkoituksena on kastella tätä päivittäin ja lannoittaa viikoittain.

Kyseisellä yksilöllä on pientä ongelmaa juurissa. Tällä on kaksi isoa pääjuurta, joista toinen on osittain mätä. Tästä mädästä juuresta kasvaa kuitenkin suurin osan koko kasvin juurista, joten kokonaan en sitä viitsinyt poistaa kerralla. Puolet sai kuitenkin lähteä ja selkeästi lahon aineksen pyrin mahdollisuuksien rajoissa rapsuttelemaan pois. Loput osat poistan seuraavan istutuksen yhteydessä. Uskoisin juuren vahingoittuneen syksyllä, kun yritin muotoilla juurta vähän turhan rajuin ottein haluamaani suuntaan. Oppimiskokemuksia tämäkin.

Kesän alussa tämä siirtyy parvekkeella kasvamaan kokoa, niin isoon ruukkuun kuin vaan sinne saan sovitettua. Maa-aineksena käytän samaa kamaa ja metodia kuin bonsaiden kanssa yleisesti muutenkin. Ruukun kokoa ei voi liitoitella. Mitä isompi ruukku, sen enemmän satoa ja ennen kaikkea sen paksumpi runko.

Bonsailla maa-ainesta etsimässä, osa III

Sihti on saanut laulaa jokusen kerran kevään aikana. 50 litraa Kekkilän hiekoitusmursketta on jaettu kahteen kekoon, joista pienempi on kokoluokkaa 3-6mm ja suurempi 6-8mm. Silmämääräisesti arvioituna kumpaakin ainesta tuli suurin piirtein saman verran, isoa ehkä hieman enemmän. Kissanhiekkaa sihtailin myös ja poistin siitä alle 2mm palaset. Tuossa siivilöintihommassa kannattaa muuten käyttää hengityssuojaimia, kivipölyn hengittäminen ei ikinä ole hyvä asia.  

Tämän jälkeen mittailin eri maa-ainesten painoa ja vedenpidätyskykyä. Astia oli sama kuin aiemmissa mittauksissa. Upotin täyden ruukun veteen. Annoin niiden olla siellä hetken aikaa. Tämän jälkeen nostin ruukun sieltä pois ja annoin ylimääräisten vesien valua rauhassa pois. Veden kanssa mitatut tulokset ovat siis niitä tuloksia, joissa ylimääräiset vedet ovat saaneet valua pois. Tuloksiksi sain seuraavaa:

Hiekoitusmurske aka Lecasora (Kekkilä) 3-6mm 536g             Veden kanssa 692g

Hiekoitusmurske aka Lecasora (Kekkilä) 6-8mm 485g             Veden kanssa 616g

Kissanhiekka (Paakkuuntumaton Rainbow) 2-3mm 969g         Veden kanssa 1423g

Mineraalisubstraatti yli 6mm (Ecogrip) 1238g                          Veden kanssa 1378g

Tässä myös aikaisempia mittaustuloksia:

Hohkakivi 1-5mm 1186g

Hohkakivi 2-12mm 995g

Mineraalisubstraatti (Ecogrip) 1545g

Laavakivi 2-5mm 1833g

Laavakivi 2-8mm 1654g

Vesiviljelysora 703g

Aika merkittäviä eroja sekä painon, että vedenpidätyskyvyn suhteen havaittavissa. Esimerkiksi kissanhiekka imee vettä ihan hulluna ja Mineraalisubstraatti ei juuri lainkaan. Isompi aines imee vettä myös pienempää ainesta vähemmän. Aion vielä suorittaa lisää vertailuja eri maa-aineksien vedenpidätyskyvyn suhteen. Jos vielä selvittäisin tuon käyttämäni ruukun tilavuuden, niin voisin tämän jälkeen laskea myös ruukkuun jäävän ilman määrän.

Sitäkin olen pohtinut, että kuinka merkittävistä asioista on kyse tai kuinka järkevää tämä maa-aineksen siivilöinti ylipäätään on. Jos päätyy käyttämään vaikkapa tuota lecasoraa maa-aineksena, niin onko ylipäätään tarpeen erottaa pientä ja isoa ainesta toisistaan? Jos vastaus on kyllä, niin onko se kaiken sen hinnan ja vaivan väärti, kun puolet aineksesta on hukkakamaa (toki sitä voi käyttää muualla puutarhassa, mutta kuitenkin.)? Mahdollisesti pienemmällä rahalla ja pienemmällä vaivalla saisi maa-aineksen tuotua kotiovella ja se voisi olla sellaisenaan käyttövalmista.

Itse harkitsen vakavasti kääntymistä Ibukin tuotteiden pariin. Sieltä saa käyttövalmista valmiiksi siivilöityä ainesta suhteellisen edulliseen hintaan. Esimerkiksi 2,5-3mm koossa oleva hohkakivi (pumice) 17 litran säkeissä tulisi maksamaan 9 – 13 euroa riippuen siitä, kuinka paljon tuotetta laittaa tilaukseen.

Projekti Satumetsä - Osa II

Projekti Satumetsässä on tarkoituksena rakentaa hyvältä näyttävä ja toimiva kasvatushylly bonsaille ja muille parvekkeen kasveille ja kukille. Kevätaurinko sai puuhailijaan liikettä. Lämpöisessä on mukava sahata ja ruuvata, suunnitella ja fiilistellä. Kahvia kuluu tietysti paljon.



Niin, ja saa sitä imuroida ja siivota ja siirtää tavaroita paikasta toiseen ja siirtää tavarat toisesta takaisin ja järjestellä ja viedä roskia ja järjestellä ja siirtää tavaroita...

Tässä siis lähtötilanne, mistä lähdettiin liikkelle. Parvekkeen oven saa melkein auki. Melkein.



Pahalta näytti alussa. Pikkuhiljaa tavarat alkoivat kuitenkin kulkeutua omille paikoilleen tai ainakin tieltä pois. Suuri osa hyllynrakennustyöstä oli onneksi tehty jo aiemmin syksyllä, joten jäljellä oli enää pikkusäätöä ja viimeistelyä.



Putkisto asetettiin paikoilleen ja testiajo suoritettiin. Toimii. Vesi kulkee sinne minne kuuluukin. Putkisto jää kokonaan näkymättömiin. Ylimääräiset kasteluvedet kulkeutuvat vesisäiliön virkaa tekevään isoon muoviastiaan.

Seuraavana vuorossa oli kehysten mitoittaminen kastelualtaille.

Kastelualtaat paikoillaan. Palaset loksahtivat paikoilleen täydellisesti. Sopivan kokoisten altaiden löytämisessä sai nähdä vähän vaivaa. Onneksi ne löytyivät lopulta Chilitarvikkeesta ja Pavunvarresta. Mietin tähän ratkaisuksi myös isoista muovilaatikoista tehtyä systeemiä, mutta onneksi päädyin tähän vaihtoehtoon, on tämä esteettisesti ja toiminnallisuudeltaan vain niin paljon parempi ratkaisu.

Reiät läpivienneillle porasin reikäsahalla.

Läpivienteihin tein pienet kolot dremelillä, jotta vesi pääsee virtaamaan paremmin.

Tässä lopuksi vielä fiilistelykuvaa siitä, miltä hylly tulee näyttämään kasvien ja puiden kera tulevaisuudessa. Tilaa niille on noin kolmen metrin pituudelta ja puolen metrin leveydeltä. Kasvatustason alle saa hyvin mahtumaan tavaraa säilytykseen. Kyllä tässä kelpaa pikkumäntyjen oleskella.

Koko projektissa keskeisenä ideana oli hyödyntää olemassaolevaa materiaalia ja rakenteita mahdollisimman paljon. Aiemmin pöytänä, laatikkona ja vesiveljelynkasvatustelineinä toimineet rakennelmat sahattiin ja sovitettiin uuden uuden tason rakenteiksi ja olemassaolevien hyllyjen jatkeeksi.

Nosto- ja ruukutussuunnitelmia keväälle 2017

Lumi on tullut jälleen maahan, eikä pääse metsään puita metsästämään. Tässä voi pohtia ja fiilistellä hieman sitä, että mitä, mistä ja kuinka paljon meinaa puita nostaa. Jos todellisuuden ei antaisi vaikuttaa liiaksi elämään, nousisi puita kymmenittäin fiilispohjalta koska tahansa.

Tosiasioilla on valitettavasti kuitenkin merkitystä. Ensinnäkin tulee vastaan aikaikkuna. Se on kohtalaisen lyhyen aika keväästä, mikä sopii parhaiten puiden nostoon. Toiseksi, puiden nosto ja niistä sen jälkeen huolehtiminen vaatii sekin yllättävän paljon hommaa. Siinä ei ole kovin paljon järkeä että ensin käyttää tuntikausia tai päiviä oikeanlaisen materiaalin etsimiseen, sitten ehkä valmistelee sitä luonnossa hetken aikaa, vaikkapa vuosia, ja lopulta tappaa sen ruukkuun kiireessä hoidon puutteesta johtuen. Tarvitaan kaivuuvoimaa, kuljetusta, ruukkuja, ruukutusta maa-ainesta, kastelua ja niin edelleen. Tämä kaikki voi syödä aikaa yllättävänkin paljon. Kolmanneksi tulee tila. Parveke aiheuttaa tiettyjä rajoitteita sille, millä kamalla oikeasti haluaa täyttää pienen käytettävissä olevan tilan ja mikä materiaali saa odottaa vuoroaan luonnossa. Tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia, vaan se pistää miettimään asioita laajemmin. Sitä joutuu pohtimaan tarkemmin niitä tekijöitä puussa, joilla on jotain annettavaa ja jotka ovat esteettisesti miellyttäviä ja mitkä tapaukset puolestaan voi jättää porojen ja maahisten järsittäviksi luontoon.

Mutta asiaan. Lähdetään vaikka liikkeelle olemassa olevista puista. Eli parvekkeelta löytyy kuusama ja mänty. Niistä kuusama saa lähteä palstalle keräämään voimia ja männyllä on puolestaan vuorossa ruukutus. Palstalta jalava siirtyy parvekkeelle.

Sitten päästäänkin uusien puiden nostohommiin tai oikeammin mäntyhommiin. Niitä on tarkoituksena nostaa 2. Ensimmäinen mänty on todennäköisesti kokoluokkaa ISO ja toinen puolestaan pieni- tai keskikokoinen, joten vaihtelua näiden välille tulee ihan hyvin. Tarkoituksena on soveltaa näiden mäntyjen kanssa Ryan Neililtä omaksuttua kolmivuotissuunnitelmaa. Ensimmäinen on joku näiden puiden joukosta, joita vilauttelin tässä hetki takaperin. Näistä on osa jo varattu puiden löytäjille ja itse tyydyn ottamaan sen joka jäljelle jää. Itse kun olen lähinnä kulkenut mestarien jalanjäljissä ja nähnyt kuinka isot pojat ovat etsineet ja näyttäneet hyvää materiaalia. Kenties minulle tulee tämä:




Toinen puu on tällä viikolla vastaan tullut mänty, josta laitoinkin kuvan myös edellisessä postauksessa.

Mitä tulee muihin löytämiini / löytämiimme puihin, on tarkoituksena käsitellä niitä hieman tulevaisuutta varten. Tämä tarkoittaa sitä, että niitä leikataan hieman pienemmiksi ja juuria saatetaan osittain lyhentää. Tämä helpottaa tulevaisuudessa aika paljon sekä puun keräämistä, että sen muotoilua. Jos noista viimeksi esittelemistäni löydöistä joku herätti erityistä kiinnostusta, niin ne ovat kyllä vapaasti saatavilla ja niiden nostolle on myös luvat hankittu.

Jos oikein hyvin käy ajan käytön suhteen, ehtii sitä poiketa myös Helsingissä kevään aikana. Jos ei pelkästään katsomassa muiden harrastajien puita, niin ehkäpä myös keräämässä yhden tammen matkaan.  

Metsäretkellä

Vähäluminen kevättalvi on mitä parhainta aikaa puiden bongaamiseen luonnosta. Taas tuli käytyä ulkoilemassa ja sellaisella paikalla missä ei ennen ole juuri tullut pyörittyä. Tässä vähän muistiinpanoja kuvasaasteen kera matkan varrelta.

Mänty1. Mukava pieni mänty kompaktissa koossa. Tarvitsee katsella myöhemmin, onko mahdollisuuksia nostaa ylös.

Mänty2. Kuvasta ei oikein hahmota kunnolla mitä tässä tapahtuu, mutta tuon suuremman sahatun oksan takana on sellainen hauska möykky rungossa, josta lähtee isompi oksa. Tätä on tarkoitus muokata maassa tulevina vuosina ja katsoa mitä saa aikaan.









Mänty3. Osittain kiven päällä kasvava mänty (?). Leikkelin pisimmät oksat lyhyemmiksi. Pitää tarkastella lumien sulettua tarkemmin, mitä alapuolelta paljastuu. Tässä saattaa olla ihan aineksia vaikka mihin.

Kuusi1. Joulukuusi vai jotain muuta? Leikkelin isompaa puskaa reilummalla kädellä ja katsoin mitä sieltä paljastuu. Ainakin tuli esiin potentiaalia mitä ei heti päälle päin oikein havainnut. Tätä tulee kyllä tarkasteltua jatkossakin. Koko hieman arveluttaa, mutta eiköhän tuota saa helposti taivutettua alaspäin.

Koivu1. Kallion päältä löytyi yksi koivukin. Pääasiassa näiden lehtipuiden alaosat taitavat olla lumen peitossa tähän aikaan, joten niiden bongaaminen on vähän vaikeampaa. Muutenkin alue on vähän enempi havupainotteista. Leikkasin kuivat päältä pois. Katsottava myöhemmin miltä näyttää ja onko ylipäätään mitään mahdollisuuksia nostaa ylös. Saattaa kasvaa kallion kolossa.

Kuusi2. Talteen laitettu sijainti. Pitää katsoa myöhemmin tarkemmin miltä näyttää.

Mänty4. Sympaattinen pikkumänty, luonnonbonsai.

Kataja1 ja kuusi3. En tätä risukkoa lähtenyt tällä kertaa perkaamaan tarkemmin, mutta täältä voi paljastua vaikka mitä. Kallion päällä mennään ja todennäköisesti kuvassa on yksi kataja ja yksi iso kuusi.





Kuusi4. Mitä tästä ja näistä kuusista nyt ylipäätään sanoisi. Ehkä näiden kanssa pitäisi viettää vähän enemmän aikaa ja tarkastella paremmin, mitkä osat ovat säästämisen arvoisia ja mitkä saavat lähteä. Tällaisenaan ne ovat aivan liian suuria nostettavaksi.

Mänty5. Sympaattisten pikkumäntyjen linjalla liikutaan edelleen. Kiven päällä kasvaa, josta sen saa helposti poimittua taskuun kotiinviemisiksi perheen pienimmille.

Loppuun on vielä syytä todeta, että kelvollisten puiden bongaamisesta tuntuu tulevan sitä helpompaa mitä enempi sitä tekee ja mitä enemmän oppii bonsaiden muotoiluun liittyvistä tekijöistä. Mitä tulee puiden muotoiluun luonnossa, on aina syytä pitää huolta siitä, että siihen on maanomistajan lupa.