Idättämisen hankaluus, Osa I.

Tällä kertaa siemenien idättäminen ei mennyt aivan nappiin. Harmillista se on siinä mielessä, että osa idätettävistä siemenistä oli peräisin edellä mainitusta siemenketjukirjeestä, joten minulla ei ole enää ollenkaan itämättä jääneitä lajikkeita jäljellä, siemeniä kun otin vain muutaman per lajike Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään liian vakavaa, sillä itämättä jääneitä siemeniä saa kohtalaisen helposti lisääkin. Tämä lisäksi laatikossa on riittämiin mielenkiintoisia lajikkeita, joita en ole vielä ehtinyt kokeilemaan. Niistä riittää valinnanvaraa ja iloa vielä moneksi vuodeksi eteenpäin.

Mikä sitten meni pieleen? Ensimmäisenä tulee mieleen kokeilemani uusi idätystapa kelluva talouspaperi. Menetelmässä sinänsä ei ole mitään vikaa, vaan virhe sattui tässä tapauksessa toteutuksen tasolla.

Pengottuani kaapit ja komerot tulin siihen tulokseen, etten omista styroksia, enkä mitään muutakaan vastaavanlaista kelluvaa ainetta. En kuitenkaan tästä lannistunut vaan leikkasin pakasterasian kannesta sopivanmuotoisen muovisuikaleen, jonka ympärille sitten käärin talouspaperin. Tämä ei kuitenkaan riittänyt pitämään kaikkia siemeniä veden pinnan yläpuolella. Muutaman päivän päästä huomasin, että osa niistä olikin uppeluksissa. Osa siemenistä oli kuitenkin ehtinyt itämään, ja osan sain pelastettua laittamalla ne pelkästään kostutetulle talouspaperille. Osa siemenistä oli kuitenkin mennyttä. Kovan kohtalon kokivat 3 x Omnicolor ja 2 x Harold st. Barts.


Kun talouspaperilla itäneistä siemenistä pilkistää häntä esiin, niin tämän jälkeen siirrän ne kosteaan turpeeseen, noin puolen sentin syvyyteen. Tämän jälkeen kestää jokusen päivän, että varsi työntyy mullan alta esiin.